Avoin kirje

Avoin kirje Kittilän kunnalle.


Kulunut vuosi on ollut pitkä ja raskas koko perheelle, koska erimielisyytemme kunnan kanssa lapsen oikeudesta turvalliseen koulutiehen on venynyt kunnan toimesta. Päätöstä kunnan valitukseen , ei korkein hallinto-oikeus ole vielä antanut, mutta odotamme sitä mielenkiinnolla, kuten uskon myös kunnankin odottavan.

Vihdoinkin olen saanut selville ne syyt miksi Kittilän kunta on heikentänyt koululaiskuljetuksen palvelua, vai pitäisikö sanoa tasoa, alakoululaisten kohdalta välillä Sirkka-Kittilä. Ensimmäinen vihje löytyy joulukuulta 2003 kunnanhallituksen pöytäkirjoista, jossa tiedustellaan Kittilän kunnan ja Olli ky:n välisestä Kittilä-Levi työmatka- ja koululaisliikenteestä sekä tiedustellaan maksetaanko samalta osuudelta myös Tunturilinjoille koululaisten kuljetuksesta.

Tästä asiat lähtivätkin vyörymään, tammikuussa 2004, kunnan elinkeinoasiamiehen laatima selitys tuodaan kunnanhallitukseen, ja koululaisten siirtäminen Pekkalan Tunturilinjoille ko. välillä kerrotaan perustuvan henkilöliikennelain 14§. Helmikuussa samana vuonna, kunta aloittaa hankintamenettelyn keskeyttämisen työmatka-ja koululaisliikenteessä välillä Kittilä-Levi-Kittilä, ja samalla tulee julki Tunturilinjojen esittämä vaatimus sivistystoimelle, koululaisten sijoittamisesta heidän linjaliikenteeseensä henkilöliikennelain 14§ perusteella. Loppujen lopuksi näinhän kunta on toiminutkin tuolloin. Tilausliikenne Olli ky:n oikaisuvaatimuksessa kunnanhallitukselle 16.3.2004 eräs perusteluista on se että Pekkalan Tunturilinjat ei voisi poiketa reitiltä ja noutaa Kurjennivan- ja Aakenustien oppilaita,mutta kunnanhallitus päätti hylätä Olli ky:n oikaisuvaatimuksen yksimielisesti.

Tuolloin kunta kilpailutti vielä samana keväänä Kittilä- Levi-Kittilä työmatka-ja asiointiliikenteen , mutta hylkäsi kaikki tarjoukset ja siirsi hankinnan seuraavaan syksyyn. Kunnanhallituksen 24.8.2004 olleessa kokouksessaan hyväksyttiin Kittilä-Levi työmatka-ja asiointiliikenteen suorittajaksi Kari Junnola. Tämän jälkeen olikin pitkään hiljaista , kunnes marraskuussa 2005
kunnanhallitukseen tuotiin esitys Kittilä-Levi työmatka-ja asiointiliikenteen lopettaminen, perusteluinaan matkustajien vähyys. Joulukuussa Pekkalan Tunturilinjat toi kunnanhallitukselle esityksen Kurjennivantien aamukuljetuksesta:

” Pekkalan Tunturilinjat on lähettänyt kunnalle kirjeen, jossa yhtiö esittää
muutosta Kurjennivantien aamukuljetuksiin.

Tällä hetkellä toimitaan siten, että Leviltä tuleva auto on poikennut Kurjennivantien
kautta. Viime sopimuskaudella Tunturilinjat on ostanut palvelun
alihankkijoilta. Koska poikkeama on aikaa vievä, on yhtiö esittänyt, että Sätkänästä
ja Kurjennivantieltä tulevat oppilaat kulkisivat Levin työmatkaliikenteen
paluukuljetuksessa.

Reittiä ajaa Kari Junnola.

Koska kuljetusmatka on lyhyt ja oppilaita on vähän, ei liikennöinti pelkkien
lipputulojen varassa ole Junnolalle kannattavaa.

Käydyissä neuvotteluissa Junnola on ilmoittanut, että hän voisi ajaa reitin,
jos hän saisi siitä korvauksena 12,50 €.

Iltapäivällä samaa ongelmaa ei ole, sillä oppilaat jätetään päätien varressa
olevalle pysäkille, josta oppilaat kävelevät kotiinsa. Kävelymatka ei ole kohtuuton,
mutta aamulla näin ei kuitenkaan voida menetellä. Kantatie on vilkkaasti
liikennöity eikä tiellä ole katuvaloja eikä oikealla puolella olevaa bussipysäkkiä”
7.12.2005 Kittilän kunnanhallitus 583§

Asiaa oli käsitelty myös kunnanhallituksen asettamassa kuljetustyöryhmän kokouksessa
21.11.2005 , jossa elinkeinoasiamies oli ilmoittanut kunnanhallituksen käsittelevän ko. liikenteen lakkauttamista.

Kari Junnolan kunnanhallitukselle joulukuussa 2005 toimittama oikaisuvaatimus ei tuottanut tulosta, ja näin ko. liikenne lakkautettiin vuoden 2005 lopussa.

Asumme yli 5 km päässä koulukeskuksesta , joten lapsillamme on koulumatkaetuus olemassa, myös 0-3 luokkien jälkeen. Olen tutustunut tämän vuoden aikana KOULULIITU-nimiseen laskentaohjelmaan, joka on kehitelty 2000-luvulla ja perustuu tien teknisiin tietoihin , ja jolla saadaan puolueetonta laskettua tietoa tien turvallisuudesta. Kittilä-Sirkka – väli on hyvin vilkasliikenteinen keskivuorokausiarvona 2900 ajoneuvoa/vrk, joista raskaita ajoneuvoja on 175 kpl. Tämä selittyy osin voimakkaalla rakentamisella Sirkassa, sekä matkailun kasvulla. Kunnanhallitus viime syksynä haki nopeusrajoituksen alentamista pysyvästi kohdallamme 80km/h, mutta kuitenkin liittymästä pohjoiseen alkaa 100km nopeusrajoitus 40m päässä. Käsi sydämelle, kuinka moni teistä ajaa kesällä tai talvella lentokentän tiehaaranpohjoispuolella rajoitusten mukaisesti?

KOULULIITU-ohjelman laskukaavan mukaisesti, olen saanut tien ylittämisen ja tien suuntaisen liikkumisen luvuiksi n. 240, jotka ovat sen verran korkeat , että mm. Oulun lääninhallituksen ohjeistuksessa suositellaan , että 5-6 lk:n oppilaatkin saisivat kuljetuksen. Kun vastaavalla kaavalla olen laskenut Kittilän kirkonkylälle lukuja, ovat ne n. 80:n tasossa. Esikoululaisille suositeltava raja on 175. Kittilän kunta osti vuonna 2007 KOULULIITU-laskennat Lapin läänin liikenneturvallisuustyöryhmältä ( 10.4.2007 K.hall 241§) Nyt ihmetyttääkin miksi ei missään vaiheessa ole kunta tuonut perusteluina pyytämämme kuljetuksen kieltoon mm. näitä laskennan lukuja, tai poliisin lausuntoa tien turvallisuudesta. Kunta vetoaa vain hyvään näkyvyyteen, mutta unohtaa sen tosiasian , että alle 12- vuotias ei hahmota liikennettä ( etäisyyksiä ja nopeuksia) kuten aikuinen.

Kun kunta keväällä 2004 lakkautti turvallisen koululiikenteen alakoululaisilta väliltä Kittilä –Sirkka- Kittilä, vedottiin henkilöliikennelakiin 14§, mutta marraskuussa koululautakunta teki päätöksen, joka käsittääkseni myös rikkoo henkilöliikennelakia 14§.

” Koululautakunta päättää myöntää sivistystoimenjohtajalle oikeuden myöntää
luvan käyttää koulukuljetustaksia omalla kustannuksella, jos autoon mahtuu,
eikä se aiheuta kuljetusreitin ja aikataulun muutoksia. Lisäehtona sopimuksessa
on, että jos tilanne muuttuu ja autoon ei enää mahdu, niin sopimus raukeaa.”
15.11.2007 Koulultk. 123§






Kittilän kunta on unohtanut, että Suomi on ratifionut lasten oikeuksien sopimuksen , jonka
I osan , 3 artikla toteaa seuraavaa:
1. Kaikissa julkisen tai yksityisen sosiaalihuollon, tuomioistuinten, hallintoviranomaisten tai lainsäädäntöelimien toimissa, jotka koskevat lapsia, on ensisijaisesti otettava huomioon lapsen etu.

Vastaava suosituksen antaa Etelä-Suomen lääninhallitus kotisivuillaan:
Yksittäisen oppilaan koulumatkaan voi liittyä monia erilaisia näkemyksiä, joten hyvin harkitut perustelut on tärkeä kirjata. Mikäli asiantuntijatahojen käsitykset koulumatkan vaarallisuudesta poikkeavat toisistaan, tulisi asia ratkaista oppilaan edun mukaisesti.


Saamamme Rovaniemen hallinto-oikeuden päätös toteaa yksiselitteisesti ; lapsi ei saa ylittää yksin tahi kulkea tien vartta yksin, ja tämä perustuu kunnan toimittamiin tien teknisiin tietoihin, jotka on saatu tiehallinnolta. Ja mitä kunnan vasta-argumenttiin pysäkkien sijainnista tulee, on mittavirhe lähtöisin viranhaltian omasta kynästä, ja sitä kunta nyt yrittää oikaista. Sekä mitä pysäkkien sijainti merkitsee, kun ensisijainen ongelma meidän vanhempien mielestä on aamuinen tien ylitys.

Toivon että muutkin vanhemmat havahtuvat ajattelemaan sekä lastensa koulumatkaa että sen turvallisuutta, mutta myös omaa liikennekäyttäytymistään. Kirkonkyläkin koetaan vaarallisena alueena pienten lasten liikkumiseen yksin, vaikka tekniset tiedot sitä ei tuekaan, mutta me liikenteessä liikkujat voimme tehdä sen turvallisemmaksi, omalla asennemuutoksella.

Muoriska, 3-lapsen äiti.
Lähteet:
12.8.2003 K.hall 347 §
30.12.2003 K.hall. 606§
27.1.2004 K.hall. 42§
10.2.2004 K.hall 70§
16.3.2004 K.hall. 120§
13.4.2004 K.hall. 166§
24.8.2004 K.hall. 376§
22.11.2005 K.hall 554§
7.12.2005 K.hall. 583§
21.12.2005 K.hall 623§
10.4.2007 K.hall 241§
15.11.2007 Koulultk. 123§
www.laaninhallitus.fi/lh/etela/siv/ , koulukuljetukset
www.unicef.fi/lapsen_oikeuksien_julistus
Tiehallinnon tekniset tiedot kantatiestä 79 välillä Aakenusjoki-Levin ympärystie
www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1991/19910343

Miten Loimaalaisen lapsen käsityskyky nopeuksista eroaa Kittiläläiseen??

Ja vastaushan on löydettävissä pöytäkirjoista;

""Lasten liikenteessä selviytymistä tutkittaessa on todettu, että
vasta yli 12-vuotias lapsi kykenee arvioimaan liikenneympäristön
aikuisten tavalla. Pienemmillä lapsilla on erityisesti vaikeuksia
ajoneuvojen nopeuksien ja etäisyyksien arvioimisessa. Poliisilaitoksen
käsityksen mukaan kyseistä koulutietä voidaan pitää vaarallisena
koulutienä erityisesti nuorempien oppilaiden osalta.""
- Loimaan kaupunki; koululautakunta : KOULA § 51 3.6.08-

"Valituksessa kysymyksessä olevan liittymän kohdalla on hyvä näkyväisyys,yli 470 m molempiin suuntiin, lisäksi tieosuudella on valaistus.
Kittilän kunnan aloitteesta nopeutta on laskettu 80 km:iin tunnissa, aikaisemmin kesäsikana nopeus ko. tieosuudella oli 100 km tunnissa, tiellä on riittävä piennar, lisäksi oppilaan kulkema matka on erittäin lyhyt."
....
Lisäksi kunta lausuu seuraavaa:
Vanhempien vetoomusta siihen, että joskus on samasta
kiinteistöstä ala-asteikäiset lapset aamuisin noudettu taksilla ja iltapäivällä palautettu kotiin, ei voida ottaa huomioon tämän asian käsittelyssä,
sillä tiedossa ei ole ketä nämä lapset ovat olleet ja millä perusteilla heille taksikyyti on järjestetty ja onko taksikyyti ollut kunnan kustantama."
- Kittilän kunta, kunnanhallitus: 433§ 30.6.2008-


"Kaupunki antaa kuljetuksen suorittajalle allekirjoitetun kuljetettavien luettelon, jossa on merkintä kuljetettavista, kouluasteesta ja -muodosta. Luettelon tulee olla kuljetusautossa kunkin lukuvuoden syyskuun 15. päivästä lukien. Perusopetuslain tarkoittamissa oppilaskuljetuksissa oppilaskuljetusluettelo on ainut virallinen luettelo, joka kattaa vastuun."
- Kauhajoen kaupungin koulukuljetusstrategia-

Koululiitu-ohjelman esitteessä/ohjeessa sanottua:

"suurimman painoarvon arvioinnissa saavat teiden liikennemäärät ja nopeusrajoitukset, . Esimerkiksi valaistuksen puuttuminen ei yksinään tee tiestä vaarallista."

eli tuosta voidaan vetää johtopäätös myös siihen suuntaan , että valaistus ei tee tiestä välttämättä turvallistakaan.

Niin puhutaan lapsesta joka on syntynyt 2000, ja Kittilän kunnan käsitys on se että ko. tie on turvallinen myös esikoululaisen ylittää ja kulkea yksin.

EDIT:
Näin Etelä-Suomen lääninhallitus toteaa:Koulukuljetukset


Perusopetuslaki ja koulukuljetukset

Pääsääntö oppilaan oikeudesta saada koulukuljetus tai kuljettamis- ja saattoavustus on perusopetuslain (myöh. PL) 32 §:ssä, jonka mukaan perusopetuksen ja lisäopetuksen viittä kilometriä pidempi matka oikeuttaa maksuttomaan kuljetukseen tai avustukseen.

Mutta, jos viittä kilometriä lyhyempi koulumatka kuitenkin muodostuu oppilaan ikä tai muut olosuhteet huomioon ottaen oppilaalle liian vaikeaksi, rasittavaksi tai vaaralliseksi, maksuttomaan koulukuljetukseen voi tulla oikeus. Oppilaan ikä suhteutetaan matkareittiin, matkan kuntoon, luonnon olosuhteisiin ym. vastaaviin tekijöihin. Koulumatkan vaarallinen osuus, joka oikeuttaa maksuttomaan koulukuljetukseen tai saattamiseen, voi olla vaikka 100 metriä tai vaarallisen tien ylitys. Oppilaan koulukuljetusta ei ole välttämätöntä järjestää koko matkan pituudelta, vaan koulumatkaan voi sisältyä oppilaan itse kulkeman matkan osa. Koulukuljetuksen vaihtoehtona on avustus, joka maksetaan oppilasta kuljettavalle tai saattavalle henkilölle.

Kunta tekee itsenäisesti päätökset koulukuljetuksia koskevista periaatteista. Johtosäännössä määritellään päätösvallan käyttäjät jne.

Kunnan tulee tarkistaa koulukuljetusperiaatteet riittävän usein, jotta oppilaiden oikeusturvan kannalta yhdenvertainen kohtelu turvataan. Kunnan tai koulun kuljetusstrategiassa (joka voi olla myös osa laajempaa kokonaisuutta (joukkoliikenne), tai -periaatteissa määritellään mm.:
- kuljetusreitit
- kuljetusperusteet/kuljetusoppilaat
- kuljetettavien matkojen pituudet ja koulumatkan mittauksen määrittely
(monissa kunnissa perusopetuslain 32 §:stä poiketen koulukuljetusten järjestämisen raja esiopetuksessa ja 1.–2. luokilla on kolmen kilometrin ylittäminen)
- kuljetusten turvallisuus/vaarallisuus ja sen määrittelyn perusteet

Yksittäisen oppilaan koulumatkaan voi liittyä monia erilaisia näkemyksiä, joten hyvin harkitut perustelut on tärkeä kirjata. Mikäli asiantuntijatahojen käsitykset koulumatkan vaarallisuudesta poikkeavat toisistaan, tulisi asia ratkaista oppilaan edun mukaisesti.

Oletko tietoinen?

Monet lääninhallitukset ovat tehneet alueensa kunnista ja niiden tiestöstä koululiitu-selvityksen.

Kannattaa katsoa oman lääninhallituksen sivuilta. Tai googlettaa esim. hakusanoilla, oman kunnan nimi, koululiitu.

Esimerkikisi : Limingan kunta löytyy ja heillä on myös hyvin selkeä selitys koulukuljetuksen saamisen säännöistä.

Lääninhallitukset, joissa tämä on tehty:
Länsi-Suomen lääninhallitus
Oulun lääninhallitus
Etelä-Suomen lääninhallitus
Itä-Suomen läänin hallitus
Lapin lääninhallitus; olisikohan jo aika tehdä kartoitus kaikista kunnista!?
Ja jos on tehty... miksi se on niin hankalasti löydettävissä?

Alitajunta työskentelee...

Koskien juuri tätä koulukuljetusasiaa, jonka kunta on vienyt Korkeimpaan Hallinto-oikeuteen.

Googlea on tullut käytettyä ja vastaan on tullut paljon mielenkiintoista materiaalia, kuten
Kunnanhallituksen pöytäkirja 10.4.2007 ( K.hall 241§), jonka lopussa kerrotaan mm. liikenneturvallisuustyöryhmän kokoonpano, ja se että kunnalla ON mahdollisuus saada ajankohtaista laskentaa KOULULIITU-ohjelmalla, koskien koulutietä ja sen turvallisuutta.

Kevyen liikenteen edistämisen arviointi, tausta-aineisto 15.3.2004 , kannattaa tutustua sivuihin 44-51 ( tarva ja koululiitu, jossa jälkimmäisen laskentaa selitettiin perusteellisesti.)

Koululiitu-raportti ; jossa lopussa löytyy kaikki muuttujat arvoineen ja keskimääräiset raja-arvot niin tiensuuntaiseen kulkemiseen kuin tien ylittämiseen liittyvissä kysymyksissä.
( sivut 14-22 ja 35-37 sekä liitteet)

Itse karkeasti laskin tämän kaavan mukaan:


Tien ylittämisen riskilukua laskettaessa tiputetaan laskentakaavasta
pyörätien turvakerroin (T4) pois sekä kerrotaan tienylittämistavan turvakertoimella
(T5) KVL:n, nopeusrajoituksen ja tien leveyden painoarvojen
(M7, M8 ja M9) summa.

((M1+M2+M3...+M6)+((M7+M8+M9) X T5))) X T1 X T2 X T3= TIEN YLITTÄMISEN RISKILUKU.

((10+100+50+48+30+30)+ ((5,0+0+7,0) x 1,1)) x 1 x 0,9 x 0,95= 240,42

raja-arvojen keskiarvot

0 -luokka 180
1 -luokka 189
2 -luokka 189
3 -luokka 206
4 -luokka 223
5 -luokka 223
6 -luokka 223
7 -luokka 240
8 -luokka 240
9 -luokka 240

Ehkä nämä luvut kertovat sen puolueettoman faktan tien turvallisuudesta, eikä ne harhaanjohtavat lauseet kunnan valituksessa siitä, että pysäkkien tekniset tiedot ovat muka väärin, että miksi näkyvyyttä ei ole otettu huomioon eikä sitä että kunta maksaa 515.100,00e vuodessa ( 12% perusopetuksen budjetista) koulukuljetuksista. Ja vaikka vs. sivistystoimen johtaja minulle on vedonnut tien valaistukseen.. niin ei se lisää sitä turvallisuutta niin kuin liikennevalot . Eikä lautakunta voi tehdä päätöksiä oletuksen perusteella. Aikuiset näkee tien ja liikenteen niin eri tavalla kuin lapsi tai vanhus. Samalla toivoisin, että lautakunnat kunnioittaisivat myös oman kunnan ammattilaisia ja mitä he sanovat.
Ja Rovaniemen hallinto-oikeus totesi päätöksessään ; että lapsi ei saa ylittää kantatie 79 yksin eikä kulkea sen viertä. Siitä kunta ei puhu valituksessaan sanallakaan, siitä ylittämisestä ja meillä se ylittäminen on se kultainen lanka.

Meillä tie on lumen/jään vallassa valtaosan lapsen kouluvuodesta, ja siihen ajoittuu myös turismin valtasesongit, eikä vilkas rakennusbuumikaan jää huomaamatta. Minä en halua lapsestani uhria kunnallisen vallan ja säästöjen alttarille. On ne minulle sen verran kalliita nuo minun 3 riiviötä.