Kipin kapin kirjoittamaan nimi adressiin

Eli kuntaan halutaan kuntalisä... hyvä ja kannatettava asia.. asia joka on tullut esiin n. 3 vuoden välein, mutta kunnantalolla sitä ei kuulla. Tämä kunta EI ole lapsiystävällinen, unelma-asukas on nuori terve sinkku, joka painaa töitä ja bailaa..

Mutta tästä adressiin.

Lainsäädäntöön kirjattua

Finlex on tosi hyvä paikka hakea tietoa ajantasaisesti lainsäädännöstä, joten nämäkin lainaukset löytyvät sieltä.
"Kansanterveyslaki" 28.1.1972/66
Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
.....
Kunnan kansanterveystyö
14 §
Kansanterveystyöhön kuuluvina tehtävinä kunnan tulee:

1) huolehtia kunnan asukkaiden terveysneuvonnasta ja terveystarkastuksista mukaan lukien ehkäisyneuvonta, raskaana olevien naisten ja lasta odottavien perheiden ja alle kouluikäisten lasten sekä heidän perheidensä neuvolapalvelut; valtioneuvoston asetuksella voidaan tarvittaessa antaa tarkempia säännöksiä terveysneuvonnan ja terveystarkastusten sisällöstä ja määrästä neuvolapalveluissa;

1 a) seurata kunnan asukkaiden terveydentilan ja siihen vaikuttavien tekijöiden kehitystä väestöryhmittäin, huolehtia terveysnäkökohtien huomioon ottamisesta kunnan kaikissa toiminnoissa sekä tehdä yhteistyötä terveyden edistämiseksi muiden kunnassa toimivien julkisten ja yksityisten tahojen kanssa;

2) järjestää kunnan asukkaiden sairaanhoito, johon luetaan lääkärin suorittama tutkimus ja hänen antamansa tai valvomansa hoito ja lääkinnällinen kuntoutus;

2 a) toteuttaa mielenterveyslaissa (1116/1990) tarkoitettua mielenterveystyötä järjestämällä kunnan asukkaiden tarvitsema sellainen ehkäisevä mielenterveystyö ja sellaiset mielenterveyspalvelut, jotka on tarkoituksenmukaista antaa terveyskeskuksessa;

.....
15 b § (17.9.2004/855)

Jos terveyskeskus ei voi itse antaa hoitoa 1 ja 2 momentin mukaisissa enimmäisajoissa, on sen järjestettävä hoito hankkimalla se muilta palveluntuottajilta sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta annetun lain (733/1992) 4 §:n mukaisesti.

Terveydenhuollon toimintayksikön tulee julkaista tiedot 1 ja 2 momentin mukaisista odotusajoista."

Suora lainaus lain 733/1992 4§:stä
"4 § (30.12.2003/1309)
Toiminnan järjestäminen
Kunta voi järjestää sosiaali- ja terveydenhuollon alaan kuuluvat tehtävät:

1) hoitamalla toiminnan itse;

2) sopimuksin yhdessä muun kunnan tai muiden kuntien kanssa;

3) olemalla jäsenenä toimintaa hoitavassa kuntayhtymässä;

4) hankkimalla palveluja valtiolta, toiselta kunnalta, kuntayhtymältä tai muulta julkiselta taikka yksityiseltä palvelujen tuottajalta; taikka

5) antamalla palvelunkäyttäjälle palvelusetelin, jolla kunta sitoutuu maksamaan palvelun käyttäjän kunnan hyväksymältä yksityiseltä palvelujen tuottajalta hankkimat palvelut kunnan päätöksellä asetettuun setelin arvoon asti.

Mitä 1 momentin 4 kohdassa säädetään kunnasta, sovelletaan myös tässä laissa tarkoitettua toimintaa hoitavaan kuntayhtymään.

Hankittaessa palveluja 1 momentin 4 ja 5 kohdassa tarkoitetulta yksityiseltä palvelujen tuottajalta kunnan tai kuntayhtymän on varmistuttava siitä, että hankittavat palvelut vastaavat sitä tasoa, jota edellytetään vastaavalta kunnalliselta toiminnalta.

Kunta ja kuntayhtymä ovat velvollisia suorittamaan 1 momentin 4 kohdassa tarkoitetulle yksityiselle palvelujen tuottajalle korvausta vain osoittamiensa henkilöiden käyttämistä sosiaali- ja terveydenhuollon palveluista ja momentin 5 kohdassa tarkoitetulle palvelujen tuottajalle enintään palvelusetelin arvoon saakka.

Jos palvelusta perittävän asiakasmaksun enimmäismäärä on säädetty palvelun tuottamisesta aiheutuvia kustannuksia pienemmäksi, palvelua ei saa järjestää yksinomaan 1 momentin 5 kohdassa mainitulla tavalla antamalla palvelun käyttäjälle palveluseteli"

Eli onko kunnassamme unohdettu sisälukutaito sen takia, jotta säästyisi rahaa. Samalla kuitenkin unhontuu se , että mitä aiemmin sairaudet, vaivat huomataan ja hoidetaan, sitä halvempaa se on pitkässä juoksussa. Missä ovat sanktiot, eli ne valtiovallan piiska/porkkanat tässä suhteessa?? Tuntuu että vain se on riittävä motivaatio saada asoita paremmaksi.

Se on sitten kaakun paikka,

Kun paikkani kunnallisessa kiireettömässä hammashoidon jonossa täyttää yhden vuoden. Kyseenalainen syy juhlia, mutta ei viitsi oikein vollottaakkaakaan.

Kiitettävästi pääsee kyllä särkypäivystykseen, arkena.. muusta sitten ei kannata puhuakaan.

Ja jos sanotaan, että mene yksityiselle. Menisinkin, mutta nyt on myös periaatteet kyseessä. Ja yksityisen puolen palvelut ovat vasta nyt laajentuneet tällä alueella.
Jos kunnan velvollisuus on hoitaa asukkaansa, miksi sitten kun jonot ovat näin pitkät ja ylittävät asetetut aikarajat. Kunta olisi voinut hakea asiaan toimiviakin ratkaisuja, eikä vain pitää kuntalaisia jonossa. Palveluseteli esim. 6kk:n jonotuksen jälkeen yksityiselle, olisi ollut fiksu ja jopa järkevä teko.

"Suun terveydenhuolto
Myös suun terveydenhuoltoon liittyvissä kysymyksissä
puhelinyhteys terveyskeskukseen on saatava
välittömästi. Suun hoidon tarve arvioidaan usein
heti ensimmäisessä yhteydenotossa, jolloin yleensä
hammashoitaja tekee ensimmäisen arvion hoidon
tarpeesta selvittämällä yhteydenoton syyn, sairauden
oireet ja niiden vaikeusasteen sekä hoidon kiireellisyyden.
Hammashoitaja ohjaa asiakkaan joko hammaslääkärille
tai suuhygienistille. Tarvittaessa hän
antaa puhelimessa hoito-ohjeita. Hammashuoltajat/
suuhygienistit tekevät myös suun terveystarkastuksia.
Hoidon tarpeen arvio sekä annetut hoito-ohjeet
kirjataan potilasasiakirjoihin.
Hammaslääketieteellisesti tarpeelliseksi arvioitu
hoito on järjestettävä kohtuullisessa ajassa, kuitenkin
viimeistään kuudessa kuukaudessa. Hammaslääkäri
päättää tutkimustensa perusteella, mitä hoitoa potilas
tarvitsee ja keskustelee eri vaihtoehdoista hänen kanssaan.
Potilas ei voi saada mitä tahansa haluamaansa
hoitoa, vaan hammaslääkäri päättää hoidon tarpeellisuudesta.
Potilas käy suun hoidossa yksilöllisesti suunnitellun
hoitosuunnitelman mukaisesti. Hoitoväli voi
usein olla pidempi kuin yksi vuosi. Kiireelliseen hoitoon
on päästävä heti."
Sosiaali-ja terveysministeriön tiedoteesta suora lainaus.

Suomesta Euroopan turvallisin maa ?

Otsikon lainasin suoraan Tarja Minkkisen pitämästä esitelmästä ( löytyy täältä) . Valtiovalta on jo toisen kerran kirjannut ohjelmaansa sisäisen turvallisuuden parantamisen, ja sitä mm. Punaisen Ristin Ehyt-hanke pyrkii parantamaan, luomalla uusia toimintamalleja haja-asutusalueilla.

Samalla kuntien tulee tehdä turvallisuus suunnitelmat koko kunnan alueelle, ja monissa kunnissa on prosessissa mukana myös kolmas sektori, mikä on valtionkin tavoite. Tiedätkö onko tämä toteutunut teidän kunnassanne??





Niin yksin on turvallista olla rinteessäkin, mutta monesti se virhe tulee korvien välistä.

Levoton vuoden vaihde..

Kaleva uutisoi vuoden vaihtumisesta myös Kittilässä, taitaa se levottumuus olla ennemmin Levillä, kuin kirkolla.

Mistä saisimme riittävästi poliiseja sesongille, suhteutettuna ei väkilukuun vaan vuodepaikkoihin?

Marraskuun lopussa oli väestörekisterikeskuksen mukaan Kittilässä jo 6010 asukasta, joten ei nykyinen 5 lääkäriä ( todellisuus 4, jos sitäkään) riitä tälle väestöpohjalle, turisteista nyt puhumattakaan.

Mutta Parempaa tätä vuotta itse kullekin.

Paluu arkeen

Näin välipäivinä näemmä kunnan nettisivukin oli päivittynyt.
Edelleen se kertoo karua kieltä osin kunnan terveyskeskuksen toiminnasta ja kiireettömän hoidon saavuttamisesta, ja osin koko läänin tilasta.

Niin eihän kenelläkään voi olla kiire, kiireen rajan tällä puolen.
Huok.

ps. Olisi se vain veikeetä jos pääkaupunkiseudultakin ihmiset kävisivät synnyttämässä akselilla Tampere- Imatra, ja hammashoidossa samalla etäisyydellä, jopa kauempana, Kuopiossa. Näin eri asemissä me olemme Suomessa.

Pöytäkirjahuumoria, tai sitten ei..

Lueskelin tässä Kittilän kunnanhallituksen uusinta pöytäkirjaa ja etenkin siitä kohtaa, jossa kunta antaa lääninhallitukselle sen pyytämää selvitystä. Ohessa suoraa lainausta pöytäkirjasta:
"Edellä mainitun Stakesin selvityksen mukaan kuntanne/kuntayhtymänne terveyskeskuksessa
on ajoittain ongelmia arvioida potilaan hoidon tarve kolmen
arkipäivän kuluessa TAI terveyskeskus ei ole antanut tietoa siitä, miten hoidon
tarpeen arviointi toteutuu. Lapin lääninhallitus pyytää Kittilän kunnanhallitusta
antamaan selvityksensä, josta tulee ilmetä ainakin;
1. Miten hoidon tarpeen arvioinnin toteuttamista säädetyssä
määräajassa seurataan terveyskeskuksessanne?
Vastaus:
Hoidon tarpeen arviointi tehdään pääasiassa heti potilaan
ottaessa terveyskeskukseen yhteyttä, joko sairaanhoitajan
tai lähi/perushoitajan toimesta.
2. Hoidon tarpeen arvioinnin ongelmien laajuus.
Vastaus:
Hoidon tarpeen arvioinnissa ei ongelmia.
3. Mihin toimenpiteisiin terveyskeskuksenne on ryhtynyt, jotta
potilaiden hoidon tarve voidaan arvioida kolmen arkipäivän
kuluessa ja miten toimenpiteissä on onnistuttu??
Vastaus:
Asia on hyvin hoidossa."

Lähinnä kohtien 2 ja 3 vastausten muotoilu hymyilyttää.. olisi niihin voinut vastata muutenkin kuin "töksäyttäen"

Sitten kun jatkoin jutun lukemista eteenkäsin.. tuli vieläkin riipaisevampaa tekstiä hammashoidon puolelta.
"Edellä mainitun Stakesin selvityksen mukaan kuntanne/kuntayhtymänne terveyskeskuksessa
oli huhtikuussa 2008 18(lukumäärä) yli kuusi kuukautta suun
terveydenhuollon hoitoa odottanutta potilasta 1.000 asukasta kohti. Asian selvittämiseksi lääninhallitus pyytää Kittilän kunnanhallitusta antamaan selvityksensä,
josta tulee ilmetä ainakin:
1. Miten hoitoon pääsyn odotusaikoja seurataan terveyskeskuksessanne?

Vastaus:
Ei kiireellistä hoitoa haluavat potilaat asetetaan jonoon. Jononhallinnassa
käytetään Effica- hammashoitotietojärjestelmää.
Tietojärjestelmästä voidaan tarkistaa jonon tilanne vaikka päivittäin.
6.11.2008 jonossa oli 356 henkeä, yli 6kk jonossa oli ollut
106 henkeä, pisin jonotus aika oli 8,5 kk."

Jo on puppua, tai sitten miksiköhän epäilen että tietoni ovat kuin taika-iskusta ehkä poistuneet Efficasta?? Minä olen ilmoittautunut tuohon jonoon 23.1.08. ja jos lasketaan aikaa tuohon 6.11.08 niin sitähän tulee niin paljon kuin 9 kk ja 14 vrk...
Tunnustan, että olen alkukesästä joutunut käyttämään särkypäivystystä irronneen paikan takia, mutta .. ei se korvaa tarkastusta.. ja jos perjantaina käyn yhden hampaan takia, ja lauantaina toisen.. ei kuulosta mitenkään kivalta.

Hammashoito jatkuu:
"4. Tarjotaanko jonossa oleville potilaille mahdollisuutta saada
hoitoa ostopalveluna muualta palvelunantajalta?

Vastaus:
Ostopalveluja ei ole käytetty.

5. Otetaanko potilaaseen yhteyttä, jos odotusaika venyy aiemmin
ilmoitetusta?

Vastaus: Ei ole käytäntönä ottaa potilaaseen yhteyttä kesken jonotuksen,
heitä sen sijaan kehotetaan itse ottamaan yhteyttä, jos jokin
hammas vaivaa. Jonoon ei myöskään aseteta yhtään potilasta,
jolla on kipua tms. oireita hampaissaan."

"
HOIDON SAATAVUUDEN ODOTUSAJOISTA TIEDOTTAMINEN
(4.2.4.)
1. Miten terveyskeskuksenne julkaisee suun terveydenhuollon
hoidon saatavuuden odotusaikoja koskevat tiedot ja
kuinka usein?
Vastaus:
Tietoa ei ole julkaistu.

2. Jos terveyskeskuksenne ei tähän saakka ole julkaissut suun terveydenhuollon
hoidon saatavuuden odotusaikaoja koskevia tietoja,
mistä syystä tietoja ei ole julkaistu?
Vastaus:
Tietoja on annettu potilaille vain heidän itse kysyessään asiaa, ja
potilaat ovat olleet tähän tyytyväisiä.

3. Jos terveyskeskuksenne ei ole tähän saakka julkaissut suun terveydenhuollon
hoidon saatavuuden odotusaikoja koskevia tietoja,
mihin toimenpiteisiin terveyskeskuksenne aikoo ryhtyä täyttääkseen
laissa säädetyn velvollisuuden julkaista hoidon saatavuutta
koskevat odotusajat?
Vastaus:
Odotusajat tullaan laittamaan näkyville Kittilän kunnan internet
sivuille, sekä ilmoitetaan Kittilä lehdessä yhteisessä ilmoituksessa
lääkärin vastaanoton jonotusaikojen kanssa.

4. Mikäli terveyskeskuksenne julkaisee odotusaikoja koskevat
tiedot, selvitykseen pyydetään liittämään kopio julkaistuista
tiedoista tai internet-osoite, josta tiedot ovat löydettävissä.
Vastaus:
Tietoa ei ole julkaistu, mutta käytäntöä voidaan muuttaa."


Ei ole kovin kovaa luottamusta kunnantoimiin enää minulla jäljellä, ainakaan terveyspuolella, tämän lausunnon perusteella.
Mutta pakko se on ottaa puhelin kauniiseen käteen ja tiedustella lääkäriaikaa..jälleen kerran.

PS. näin jälkikäteen kun katsoin sos.-terv. ltk:n pöytäkirjoja, tätä pykälää EI oltu siellä julkaistu.. miksiköhän, kuka sillä sitten jotain on voittanut??? ja mitä hammashoitolasta vastasivat.. nooh... selityksen makua, joka ei läpi mennyt, mutta kuulemma jonossa olen vielä.

Kierrätysmahdollisuuksia!

Törmäsimpä erään artikkelin yhteydessä linkkiin;
valtakunnallinen keräyspistehaku

Mitä se kertoi Kittilästä, oli aika karua luettavaa:
"Keräyspisteet
Jätteentuottajat: kotitalouksille
Sijaintikunta: Kittilä

--------------------------------------------------------------------------------

Hettula Oy
Rovaniementietä 7 km
99100 Kittilä
Kartalla: Eniro.fi » | Google Maps »
Ylläpitäjä: Kuusakoski Oy
Kerättävät jätelajit (kotitalouksille): Seka Bio Energia Paperi Pahvi Kartonki Metalli Lasi Ongelma SER Paristot Muovi Tekstiilit Muu





--------------------------------------------------------------------------------

Kittilän siirtokuormaus- ja hyötyjäteasema
Rovaniementie
99100 Kittilä
Kartalla: Eniro.fi » | Google Maps »
Ylläpitäjä: Lapin Jätehuolto kuntayhtymä
Kerättävät jätelajit (kotitalouksille): Seka Bio Energia Paperi Pahvi Kartonki Metalli Lasi Ongelma SER Paristot Muovi Tekstiilit Muu



Neuvonta: Jäteaseman hoitaja Heikki Perälä
"

Tosin, kuulemma on koekäytössä, joten lista ei ole täydellinen.

Kalevasta luettua

Itsekin kun olen kritisoinut tätä nykyistä ja tulevaa jäterallia, otin kiitollisena vastaan myös Kalevan oivan artikkelin asiasta

Lokakuu on jo loppumassa, ja vieläkin on tietääkseni tekemättä ekopisteet kirkonkylälle, tai sitten niiden paikat ovat muuttuneet, eikä niistä ole tiedotettu.
Lapeco vain lupasi että ne olisivat valmiita näihin aikoihin. Puskaradio kertoo että muutamalta syrjäkylältä ne jo löytyykin.
Kumma kyllä Sodankylän paikkoja on hyrymykket, ja vielä kohtalaisen selkeästi kerrottu.. koskas meidän?

Kunnanhallitus vasta antoi kokouksessaan hyväksyntänsä 85 ekopisteelle ja samalla se toivoi että Lapeco lähettäisi jokaiseen talouteen esitteen ekopisteen käytöstä.
Hmm.. tulee vain mieleen kesän tiedotustilaisuus, ja Lapecon edustajan toteamus; eikö teille ole jaettu esitettä?...

Nautitaan kuiten tästä auringosta ennen talven pimeitä..

Netistä luettua.

Kalevan nettisivulla uutisoidaan ennalta ehkäisevästä työstä, ja osuvasti kuvataan se hyöty mikä sillä saadaan;
"Neuvolatyöllä on myös kansantaloudellista merkitystä. Kuukauden hoito lastenpsykiatrian osastolla maksaa yhtä paljon kuin kuuden lapsen neuvolapalvelut syntymästä kouluikään, todetaan väitöksessä."

Takkiin tuli.

Niin se KHO:n päätös koulumatka-asiassa tuli, ja näinpä siinä kävi, kunnan sanaa liikenteestä ja sen tiheydestä uskottiin vanhempia enemmän.

Vuosia tässä vieressä asuneena on tullut nähtyä liikenteen määrän ja sen kasvun. Arkena liikenne jakautuu melko tasaisesti tiettyihin kellon aikoihin: 0630-0900,
1115-1330, 1515-1730 ja sitten onkin hiljaisempaa. Juuri näinä aktiivisimpina aikoina on liikennetiheys n. 150-200 autoa/tunnissa, ja sehän on jo paljon.

Onneksi kunnassa on 1-2lk:n oppilaillle nyt myös aamupäivätoimintaa, ja sen pohjalla voimme tämän talven avustaa lapsemme turvallisesti kouluun. Mitä ensi syksynä? No, sen näyttää aika.

Olisimmeko voineet voittaa jutun? Ehkä, ehkä emme. Lausuntoja, joita vielä jäimme kaipaamaan ovat mm. tiehallinnon ja poliisin arviot tien yleisestä turvallisuudesta. Meille ko. tahot eivät lausuntoja suostuneet antamaan, ja taitaa olla että kuntakaan ei niitä pahemmin pyytänyt.

Odotankin mielenkiinnolla kunnassa tekeillä olevaa koulukuljetus-ohjetta. Vieläkö siinä tukeudutaan poikkeustapauksissa vain lääkärin lausuntoihin, vai pyydetäänkö muitakin viranomaislausuntoja.

Toivottavasti tämä asia ja sen esille tuonti on poikinut jotain hyvääkin.
Itse olen oppinut koulukuljetusasioista monta asiaa, samoin tiehallinnostakin.

Jos tielaitoksen ohjeisiin ja kuntakeskukseen johtavilla teillä oleviin merkintöihin on uskominen, on liikennetiheys kantatie 79 välillä Ala-Kittilä - Ylä-Kittilä yli 4000 ajoneuvoa/vrk ja se tahtoo näkyä jo kuntakeskuksessakin.

Muoriska
kolmen lapsen äiti.

Kun arki ja elämä ahdistaa.

Kauhajoen tapahtumat ovat järkyttäneet kaikkia. Nyt syydetään rahaa kaikista ovista jälkihoitoon. Mitä jos nämäkin rahat olisi sijoitettu jo kuusi vuotta sitten ennaltaehkäisyyn, olisiko tämä ollut vältettävissä? Totuus kuitenkin on siinä , että jokainen sijoitettu euro ennaltaehkäisyyn, tulee kunnalle takaisin pienellä viiveellä , jopa kuusinkertaisesti. Kumma kun tätä tuottomahdollisuutta ei haluta käyttää.

Tällä viikolla tulee jälleen nälkäpäivä, ja mm. katastrofirahaston varoja käytetään tällaisessa tilanteessa kotimaassa.

Pahimmillaan, moititaan peruspalvelujen tuottajia ja käyttäjiä virkamiesten toimesta tuhlaamisesta. Kunnan tehtävä ei ole yksistään hyyssätä yrittäjiä ja turisteja. Kyllä me veroa kuntaan maksavat olemme oikeutettuja saamaan palvelumme, iästä, nimestä ja asuinpaikasta riippumatta.

Jos lasketaan että yksi nuorena kuollut maksaa yhteiskunnalle miljoona euroa, nyt menetettiin yksistään 11 miljoonaa, paljonko pelastustoimet tulevat maksamaan, kaikki muu liittyvä taustatyö, jälkihoito.. ja monet muut kustannukset.

Nyt muistuttaisinkin mm. lapsiperheitä siitä että heillä on oikeus kunnalliseen kotipalveluun, vaikka kunta muuta sanoisikin. Jos tulee kieltävä vastaus, pyytäkää kirjallisena ja laittakaa hallinto-oikeuteen tai lääninhallitukseen.

Kuitenkin aurinko nousee tänäänkin.

Avoin kirje

Avoin kirje Kittilän kunnalle.


Kulunut vuosi on ollut pitkä ja raskas koko perheelle, koska erimielisyytemme kunnan kanssa lapsen oikeudesta turvalliseen koulutiehen on venynyt kunnan toimesta. Päätöstä kunnan valitukseen , ei korkein hallinto-oikeus ole vielä antanut, mutta odotamme sitä mielenkiinnolla, kuten uskon myös kunnankin odottavan.

Vihdoinkin olen saanut selville ne syyt miksi Kittilän kunta on heikentänyt koululaiskuljetuksen palvelua, vai pitäisikö sanoa tasoa, alakoululaisten kohdalta välillä Sirkka-Kittilä. Ensimmäinen vihje löytyy joulukuulta 2003 kunnanhallituksen pöytäkirjoista, jossa tiedustellaan Kittilän kunnan ja Olli ky:n välisestä Kittilä-Levi työmatka- ja koululaisliikenteestä sekä tiedustellaan maksetaanko samalta osuudelta myös Tunturilinjoille koululaisten kuljetuksesta.

Tästä asiat lähtivätkin vyörymään, tammikuussa 2004, kunnan elinkeinoasiamiehen laatima selitys tuodaan kunnanhallitukseen, ja koululaisten siirtäminen Pekkalan Tunturilinjoille ko. välillä kerrotaan perustuvan henkilöliikennelain 14§. Helmikuussa samana vuonna, kunta aloittaa hankintamenettelyn keskeyttämisen työmatka-ja koululaisliikenteessä välillä Kittilä-Levi-Kittilä, ja samalla tulee julki Tunturilinjojen esittämä vaatimus sivistystoimelle, koululaisten sijoittamisesta heidän linjaliikenteeseensä henkilöliikennelain 14§ perusteella. Loppujen lopuksi näinhän kunta on toiminutkin tuolloin. Tilausliikenne Olli ky:n oikaisuvaatimuksessa kunnanhallitukselle 16.3.2004 eräs perusteluista on se että Pekkalan Tunturilinjat ei voisi poiketa reitiltä ja noutaa Kurjennivan- ja Aakenustien oppilaita,mutta kunnanhallitus päätti hylätä Olli ky:n oikaisuvaatimuksen yksimielisesti.

Tuolloin kunta kilpailutti vielä samana keväänä Kittilä- Levi-Kittilä työmatka-ja asiointiliikenteen , mutta hylkäsi kaikki tarjoukset ja siirsi hankinnan seuraavaan syksyyn. Kunnanhallituksen 24.8.2004 olleessa kokouksessaan hyväksyttiin Kittilä-Levi työmatka-ja asiointiliikenteen suorittajaksi Kari Junnola. Tämän jälkeen olikin pitkään hiljaista , kunnes marraskuussa 2005
kunnanhallitukseen tuotiin esitys Kittilä-Levi työmatka-ja asiointiliikenteen lopettaminen, perusteluinaan matkustajien vähyys. Joulukuussa Pekkalan Tunturilinjat toi kunnanhallitukselle esityksen Kurjennivantien aamukuljetuksesta:

” Pekkalan Tunturilinjat on lähettänyt kunnalle kirjeen, jossa yhtiö esittää
muutosta Kurjennivantien aamukuljetuksiin.

Tällä hetkellä toimitaan siten, että Leviltä tuleva auto on poikennut Kurjennivantien
kautta. Viime sopimuskaudella Tunturilinjat on ostanut palvelun
alihankkijoilta. Koska poikkeama on aikaa vievä, on yhtiö esittänyt, että Sätkänästä
ja Kurjennivantieltä tulevat oppilaat kulkisivat Levin työmatkaliikenteen
paluukuljetuksessa.

Reittiä ajaa Kari Junnola.

Koska kuljetusmatka on lyhyt ja oppilaita on vähän, ei liikennöinti pelkkien
lipputulojen varassa ole Junnolalle kannattavaa.

Käydyissä neuvotteluissa Junnola on ilmoittanut, että hän voisi ajaa reitin,
jos hän saisi siitä korvauksena 12,50 €.

Iltapäivällä samaa ongelmaa ei ole, sillä oppilaat jätetään päätien varressa
olevalle pysäkille, josta oppilaat kävelevät kotiinsa. Kävelymatka ei ole kohtuuton,
mutta aamulla näin ei kuitenkaan voida menetellä. Kantatie on vilkkaasti
liikennöity eikä tiellä ole katuvaloja eikä oikealla puolella olevaa bussipysäkkiä”
7.12.2005 Kittilän kunnanhallitus 583§

Asiaa oli käsitelty myös kunnanhallituksen asettamassa kuljetustyöryhmän kokouksessa
21.11.2005 , jossa elinkeinoasiamies oli ilmoittanut kunnanhallituksen käsittelevän ko. liikenteen lakkauttamista.

Kari Junnolan kunnanhallitukselle joulukuussa 2005 toimittama oikaisuvaatimus ei tuottanut tulosta, ja näin ko. liikenne lakkautettiin vuoden 2005 lopussa.

Asumme yli 5 km päässä koulukeskuksesta , joten lapsillamme on koulumatkaetuus olemassa, myös 0-3 luokkien jälkeen. Olen tutustunut tämän vuoden aikana KOULULIITU-nimiseen laskentaohjelmaan, joka on kehitelty 2000-luvulla ja perustuu tien teknisiin tietoihin , ja jolla saadaan puolueetonta laskettua tietoa tien turvallisuudesta. Kittilä-Sirkka – väli on hyvin vilkasliikenteinen keskivuorokausiarvona 2900 ajoneuvoa/vrk, joista raskaita ajoneuvoja on 175 kpl. Tämä selittyy osin voimakkaalla rakentamisella Sirkassa, sekä matkailun kasvulla. Kunnanhallitus viime syksynä haki nopeusrajoituksen alentamista pysyvästi kohdallamme 80km/h, mutta kuitenkin liittymästä pohjoiseen alkaa 100km nopeusrajoitus 40m päässä. Käsi sydämelle, kuinka moni teistä ajaa kesällä tai talvella lentokentän tiehaaranpohjoispuolella rajoitusten mukaisesti?

KOULULIITU-ohjelman laskukaavan mukaisesti, olen saanut tien ylittämisen ja tien suuntaisen liikkumisen luvuiksi n. 240, jotka ovat sen verran korkeat , että mm. Oulun lääninhallituksen ohjeistuksessa suositellaan , että 5-6 lk:n oppilaatkin saisivat kuljetuksen. Kun vastaavalla kaavalla olen laskenut Kittilän kirkonkylälle lukuja, ovat ne n. 80:n tasossa. Esikoululaisille suositeltava raja on 175. Kittilän kunta osti vuonna 2007 KOULULIITU-laskennat Lapin läänin liikenneturvallisuustyöryhmältä ( 10.4.2007 K.hall 241§) Nyt ihmetyttääkin miksi ei missään vaiheessa ole kunta tuonut perusteluina pyytämämme kuljetuksen kieltoon mm. näitä laskennan lukuja, tai poliisin lausuntoa tien turvallisuudesta. Kunta vetoaa vain hyvään näkyvyyteen, mutta unohtaa sen tosiasian , että alle 12- vuotias ei hahmota liikennettä ( etäisyyksiä ja nopeuksia) kuten aikuinen.

Kun kunta keväällä 2004 lakkautti turvallisen koululiikenteen alakoululaisilta väliltä Kittilä –Sirkka- Kittilä, vedottiin henkilöliikennelakiin 14§, mutta marraskuussa koululautakunta teki päätöksen, joka käsittääkseni myös rikkoo henkilöliikennelakia 14§.

” Koululautakunta päättää myöntää sivistystoimenjohtajalle oikeuden myöntää
luvan käyttää koulukuljetustaksia omalla kustannuksella, jos autoon mahtuu,
eikä se aiheuta kuljetusreitin ja aikataulun muutoksia. Lisäehtona sopimuksessa
on, että jos tilanne muuttuu ja autoon ei enää mahdu, niin sopimus raukeaa.”
15.11.2007 Koulultk. 123§






Kittilän kunta on unohtanut, että Suomi on ratifionut lasten oikeuksien sopimuksen , jonka
I osan , 3 artikla toteaa seuraavaa:
1. Kaikissa julkisen tai yksityisen sosiaalihuollon, tuomioistuinten, hallintoviranomaisten tai lainsäädäntöelimien toimissa, jotka koskevat lapsia, on ensisijaisesti otettava huomioon lapsen etu.

Vastaava suosituksen antaa Etelä-Suomen lääninhallitus kotisivuillaan:
Yksittäisen oppilaan koulumatkaan voi liittyä monia erilaisia näkemyksiä, joten hyvin harkitut perustelut on tärkeä kirjata. Mikäli asiantuntijatahojen käsitykset koulumatkan vaarallisuudesta poikkeavat toisistaan, tulisi asia ratkaista oppilaan edun mukaisesti.


Saamamme Rovaniemen hallinto-oikeuden päätös toteaa yksiselitteisesti ; lapsi ei saa ylittää yksin tahi kulkea tien vartta yksin, ja tämä perustuu kunnan toimittamiin tien teknisiin tietoihin, jotka on saatu tiehallinnolta. Ja mitä kunnan vasta-argumenttiin pysäkkien sijainnista tulee, on mittavirhe lähtöisin viranhaltian omasta kynästä, ja sitä kunta nyt yrittää oikaista. Sekä mitä pysäkkien sijainti merkitsee, kun ensisijainen ongelma meidän vanhempien mielestä on aamuinen tien ylitys.

Toivon että muutkin vanhemmat havahtuvat ajattelemaan sekä lastensa koulumatkaa että sen turvallisuutta, mutta myös omaa liikennekäyttäytymistään. Kirkonkyläkin koetaan vaarallisena alueena pienten lasten liikkumiseen yksin, vaikka tekniset tiedot sitä ei tuekaan, mutta me liikenteessä liikkujat voimme tehdä sen turvallisemmaksi, omalla asennemuutoksella.

Muoriska, 3-lapsen äiti.
Lähteet:
12.8.2003 K.hall 347 §
30.12.2003 K.hall. 606§
27.1.2004 K.hall. 42§
10.2.2004 K.hall 70§
16.3.2004 K.hall. 120§
13.4.2004 K.hall. 166§
24.8.2004 K.hall. 376§
22.11.2005 K.hall 554§
7.12.2005 K.hall. 583§
21.12.2005 K.hall 623§
10.4.2007 K.hall 241§
15.11.2007 Koulultk. 123§
www.laaninhallitus.fi/lh/etela/siv/ , koulukuljetukset
www.unicef.fi/lapsen_oikeuksien_julistus
Tiehallinnon tekniset tiedot kantatiestä 79 välillä Aakenusjoki-Levin ympärystie
www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1991/19910343

Syyt ja seuraukset

Olen tässä tämän vuoden aikana penkonut kunnan arkistoja saadakseni selville, miksi tästä kiinteistöstä enää ei voida lapsia kuljettaa kouluun siten , että ei tarvitse ylittää vilkas liikenteistä kantatietä 79.

Kaikki juontaa jo vuoteen 2003, jolloin Kittilän kunnanhallitus hyväksyi Kittilä-Levi työmatkaliikenteen tuottajaksi Tilausliikenne Olli ky:n. (12.8.2003/ k.hall. 347§) Tuolloin reitti oli aamuisin seuraava : "Reitti ajetaan siten, että lähtöaika Kittilän Nesteeltä on kello 7.40 ja paluu Kittilään on noin 8.10 Sätkenän, Kurjennivan, Aakenuksentien kautta koulukeskukseen. Koululaiset kulkevat aamukuljetuksessa." Kaikki hyvin siis tuolloin.

Ongelmia alkoi kehittymään kun eräs kunnanhallituksen jäsen esitti kysymyksen vuoden viimeisessä kokouksessa;" Kittilän kunnan ja Olli Ky:n välillä on sopimus
koululaiskuljetuksista reitillä Kittilä-Sirkka-Kittilä. Kysymyksessä on linja,
joka tulee Kelontekemän suunnasta. Hän pyysi selvittämään toteutetaanko koululaiskuljetuksia kyseisellä reitillä sopimuksen mukaisesti. Maksetaanko kyseisellä reitillä myös Tunturilinjoille koululaiskuljetuksista. Puheenjohtaja ilmoitti, että selvityspyyntö kirjataan ja saatetaan selvitettäväksi. Vastaus kunnanhallitukselle tulee antaa seuraavaan kokoukseen." ( 30.12.2003/K.hall. 606 §)

Asiaan ei tullut vastausta seuraavassa kokouksessa. Vastaus annettiin 27.01.2004 ja siinä todetaan, että :"Selvityksessä todetaan, että koululaiskuljetusten siirtäminen Pekkalan Tunturilinjoille on perustunut henkilöliikennelain 14 §:ään." (27.1.2004/K.hall. 42 §). Tästä asian käsittely jatkui keväällä seuraavasti:
* 10.2.2004 HANKINTAMENETTELYN KESKEYTTÄMINEN TYÖMATKA- JA KOULULAISLIIKENTEESSÄ
KITTILÄ-LEVI-KITTILÄ JA TARJOUSKILPAILUN UUSIMINEN /K.hall. 70 §,
* 16.3.2004 TILAUSLIIKENNE OLLI KY:N OIKAISUVAATIMUS/K.hall. 120 §,
* 13.4.2004 KITTILÄ-LEVI-KITTILÄ TYÖMATKA- JA ASIOINTILIIKENTEEN KILPAILUTTAMINEN/
TARJOUSTEN HYLKÄÄMINEN/K.hall. 166 §
* 24.8.2004 KITTILÄ-LEVI TYÖMATKA- JA ASIONTILIIKENTEEN TARJOUKSEN
HYVÄKSYMINEN/K.hall. 376 §
* 30.8.2005 TULEVAISUUDEN KOULUKYYDIN TARJOUSAIKATAULU/K.hall. 407 §
* 22.11.2005 KITTILÄ-LEVI TYÖMATKA- JA ASIOINTILIIKENTEEN LOPETTAMINEN/K.hall. 554 §
* 07.12.2005 PEKKALAN TUNTURILINJOJEN ESITYS KURJENNIVANTIEN
AAMUKULJETUKSESTA/K.hall. 583 §
* 21.12.2005 KARI JUNNOLAN OIKAISUVAATIMUS/K.hall. 623 §
* 15.11.2007 KOULUKULJETUKSET OMALLA KUSTANNUKSELLA/koulultk.123§
Kunnan tilaamissa koulukuljetustakseissa on jonkin verran tilaa ja
huoltajilla ja oppilailla on tarvetta ja halukkuutta käyttää niitä,
tämä koskee erityisesti liittymäkuljetuksia linja-autoille ja
talvikuljetuksia.
Liikennöitsijät eivät välttämättä ota oppilaita vapaille paikoille,
jos asiasta ei ole päätöksiä.

Vs. sivistystoimenjohtaja:
Koululautakunta päättää myöntää sivistystoimenjohtajalle oikeuden
myöntää luvan käyttää koulukuljetustaksia omalla kustannuksella,
jos autoon mahtuu, eikä se aiheuta kuljetusreitin ja aikataulun
muutoksia. Lisäehtona sopimuksessa on, että jos tilanne muuttuu
ja autoon ei enää mahdu, niin sopimus raukeaa.
Päätös:
Ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.

- eikö tämäkin päätös ole sellainen, että se on lain vastainen niiltä osin missä se vaikuttaa linjaliikenteen toimintaan;
" Linjaliikenteen haittaamiskielto,14 § (15.7.1994/662)

Tilaus- ja ostoliikenteen harjoittaminen on kielletty, jos sen tarkoituksena on kuljettaa sellaisia matkustajia, joiden käytettävissä on sopivat linjaliikenneyhteydet.

Linjaliikenteelle aiheutuvaa haittaa arvioitaessa on otettava huomioon toisaalta linjaliikenteen matkustajien väheneminen, toisaalta matka-aika odotuksineen, vaihtojen määrä, matkustajien erityiset tarpeet sekä tilaus- tai ostoliikenteellä hoidettujen kuljetusten toistuvuus.

Joukkoliikenneluvan myöntävä viranomainen voi asettaa haittaamiskiellon tehosteeksi uhkasakon noudattaen, mitä uhkasakkolaissa (1113/90) säädetään."



________

Esimerkkejä muista kunnista

Ranua kertoo huomattavasti selkeämmin lasten aamu/iltapäivätoiminnasta
sekä koulukuljetuksista

Huomatkaa selkeä maininta nimismiehen asiantuntijalausunnon käyttömahdollisuudesta.
Kittilän kunta ei sitä näemmä käytä, eikä taida hyväksyäkään. Ainoa poikkeus Kittilän koululautakunnan päätösten mukaan on vain lääkärin todistus.

Huomioitavaa on myös se, että useiden kuntien koululautakuntien päätökset ovat julkisia myös koulukuljetusten osalta, Kittilä salaa, ja mitä muuta se salaa. Ainakin tekninen lautakunta ja rakennuslautakunta taitavat tuottaa valonarkaa materiaalia.

Rovaniemellä ovat tehneet ap/ip-suunnitelmat jo helmikuussa. Ja koulukuljetuksen hakemuslomakkeessa on selkeät kohdat jo valmiiksi jos hakija haluaa asiasta valittaa.

Sodankyläkin on tehnyt selkeät koulukuljetuksen perusteet, mutta siellä muutama sanakohta taitaa riidellä lain kanssa.

APIP-toiminta

Kuinka teidän kunnissanne on hoidettu tiedottaminen 1-2 lk:n oppilaiden aamupäivä/iltapäivätoiminnassa?

Nyt syksyllä on taas toiminta alkamassa ja ainoa minkä tiedon me olemme saaneet on koululautakunnan päätös 39§/ 5.6.08. Varsin selkeä ja elämää helpottava päätös vai mitä olette mieltä?

Aamupäivätoiminta Kittilän kunnan koulutoimessa.
Koulultk 39§

Kittilän kunnassa on järjestetty jo usean lukuvuoden ajan koululaisille suunnattua
iltapäivätoimintaa. Iltapäivätoiminnan ohjaajina Kittilän kunnan koululla
ovat henkilökohtaiset koulunkäyntiavustajat tai kouluavustajat. Iltapäivätoiminnan
aloittamiseksi kouluilla on vaadittu koululautakunnan päätöksen
mukaan vähintään viisi oppilasta, jotka tarvitsevat kokoaikaista iltapäivätoimintaa
jokaisena koulupäivänä. Kouluilla on toteutettu lakisääteistä 1 - 2 luokkalaisille
suunnattua iltapäivätoimintaa ja erillisrahoitteista 3 - 6 luokkalaisille
suunnattua toimintaa.
Koululaisille suunnattua aamupäivätoimintaa ei ole Kittilän kunnan alueella
ollut vähäistä kysynnästä johtuen. Lukuvuodelle 2008 – 2009 on tullut 9 hakemusta
aamupäivätoimintaan kirkonkylälle ja kaksi hakemusta Sirkkaan.
Koululautakunnan päätöksen mukaan iltapäivätoiminnan aloittamiseksi on
vaadittu kouluilla vähintään viisi oppilasta, jotka tarvitsevat iltapäivätoimintaa
joka päivä. Samaa päätöstä voidaan soveltaa aamupäivätoimintaan.

Vs. sivistystoimenjohtaja:
Koululautakunta päättää ilmoittaa koululaisten aamupäivätoimintaa hakeneille,
että Kittilän kunnan koulutoimi järjestää lukuvuonna 2008–2009 1 - 2
luokkalaisille suunnattua aamupäivätoimintaa kirkonkylällä, jos syksyllä 2008
säännöllisen aamupäivätoiminnan aloittaa vähintään viisi koululaista. Muilla
kouluilla aamupäivätoimintaa ei aloiteta ilmoittautuneiden vähäisen määrän
vuoksi.
Päätös:
Ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.


- Ei mitään tietoa koska alkaa??, ei kellonaikoja??.. ei kovin suunnitelmallista.

Muuten opetushallituksella on selkeä opas ap/ip-toiminnan järjestäjille. Ja asialle on .oma sivustokin


Muutamia mielenkiintoisia lain kohtia:
Laki
perusopetuslain 48 b ja 48 f §:n muuttamisesta
Laki
perusopetuslain muuttamisesta

Perusopetuslaki 21.8.1998/628


48 b § (19.12.2003/1136)
Järjestäminen ja laajuus
Kunta voi järjestää ja hankkia tämän lain mukaista aamu- ja iltapäivätoimintaa. Jos kunta järjestää tai hankkii tämän lain mukaista aamu- ja iltapäivätoimintaa, tulee sitä tarjota kunnassa toimivien koulujen ensimmäisen ja toisen vuosiluokan oppilaille sekä muiden vuosiluokkien osalta 17 §:n 2 momentissa tarkoitetuille oppilaille kunnan päättämässä laajuudessa.

Aamu- ja iltapäivätoimintaan tulee hakea kunnan edellyttämällä tavalla. Kunnan tulee etukäteen ilmoittaa aamu- ja iltapäivätoiminnan järjestämispaikoista, toiminnan alkamis- ja päättymisajankohdasta sekä siitä, miten sen järjestämään tai hankkimaan aamu- ja iltapäivätoimintaan haetaan. Otettaessa lapsia aamu- ja iltapäivätoimintaan heihin on sovellettava yhdenvertaisia valintaperusteita


Kunta voi järjestää aamu- ja iltapäivätoimintaa itse tai yhdessä muiden kuntien kanssa taikka hankkia palvelut muulta julkiselta tai yksityiseltä palvelujen tuottajalta. Kunta voi myös hankkia palvelut antamalla tähän tarkoitukseen avustusta palvelujen tuottajalle. Toimintaa järjestettäessä tulee ottaa huomioon eri kieliryhmien tarpeet. Kunta vastaa siitä, että sen hankkimat palvelut järjestetään tämän lain mukaisesti. Aamu- ja iltapäivätoimintaa järjestettäessä tulee ottaa huomioon, että niillä toimintaan osallistuvilla lapsilla, joilla on 32 §:n mukainen oikeus koulumatkaetuun, on mahdollisuus käyttää tätä etuutta.

Aamu- ja iltapäivätoimintaa tulee tarjota joko 570 tuntia tai 760 tuntia koulun työvuoden aikana kullekin toimintaan osallistuvalle lapselle. Toimintaan osallistuminen on lapselle vapaaehtoista. Toimintaa voidaan järjestää koulun työvuoden aikana arkipäivisin pääsääntöisesti kello 7.00–17.00 välisenä aikana. Toimintaa suunniteltaessa tulee olla yhteistyössä kotien ja toiminnan järjestäjien kanssa. Kunnan tulee hyväksyä tässä laissa tarkoitettua aamu- ja iltapäivätoimintaa varten toimintasuunnitelma. Valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä toimintasuunnitelman sisällöstä. (8.12.2006/1081)

EDIT: Tänään 11.8.08 tuli postissa kopio ap/ip-toimintaan hyväksymisestä ( päivätty 12.6.) ja 26.3.09 koululautakunnan päätöksestä. Ongelma vain on siinä, että toimintaan piti ilmoittautua 17.3.08 mennessä. Eli lautakunta toimii hieman jälkijättöisesti.

Ja edelliseen viitaten..

- Missä on Kittilän kunnan koulukuljetus strategia, muualla kuin viranhaltian pöytälaatikossa??

- Koska ns. kunnan kartoittamat koululaisille vaaralliset tieosuudet saadaa julkiseksi?

- Jos kunnanhallitus ja koululautakunta vetoavat Koululiitu-ohjelmaan, miksi ei tien suuntaisia ja ylittämisen pistelukuja saada meidän kohdalta julkisiksi?

- Monet koululautakunnat pyytävät poliisiviranomaisen lausuntoja myös tien turvallisuudesta, onko meidän kohdalla näin tehty?

-Miksi viranhaltia ei neuvottele huoltajien kanssa, tai kerro heille vaihtoehtoja? Mielummin viranhaltija on yhteydessä kolmanteen osapuoleen ja pyytää heitä esim. esittämään huoltajille lääkärintodistuksen toimittamista.




"KITTILÄN KUNTA
Koululautakunta 5.6.2008
OPPILASKULJETUKSIA KOSKEVAT PERUSTEET

Koulultk.51 § Kittilän koulutoimessa on valmisteltu oppilaskuljetuksia koskevat
perusteet koskien perusopetusta 0 – 9 lk.

Oppilaskuljetuksia koskevien perusteiden luonnos on toimitettu koululautakunnan
jäsenille, kuljetustyöryhmän jäsenille, koulujen johtajille,
OAJ:n Kittilän paikallisyhdistys ry:n puheenjohtajalle, JUKO:n
pääluottamusmiehelle.

Oppilaskuljetuksia koskevat perustelut liitteenä.

Vs. sivistystoimenjohtaja:
Koululautakunta hyväksyy Kittilän kunnan oppilaskuljetuksia koskevat
perusteet, perusopetus 0 – 9 lk.

Päätös:
Ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti."

Miten Loimaalaisen lapsen käsityskyky nopeuksista eroaa Kittiläläiseen??

Ja vastaushan on löydettävissä pöytäkirjoista;

""Lasten liikenteessä selviytymistä tutkittaessa on todettu, että
vasta yli 12-vuotias lapsi kykenee arvioimaan liikenneympäristön
aikuisten tavalla. Pienemmillä lapsilla on erityisesti vaikeuksia
ajoneuvojen nopeuksien ja etäisyyksien arvioimisessa. Poliisilaitoksen
käsityksen mukaan kyseistä koulutietä voidaan pitää vaarallisena
koulutienä erityisesti nuorempien oppilaiden osalta.""
- Loimaan kaupunki; koululautakunta : KOULA § 51 3.6.08-

"Valituksessa kysymyksessä olevan liittymän kohdalla on hyvä näkyväisyys,yli 470 m molempiin suuntiin, lisäksi tieosuudella on valaistus.
Kittilän kunnan aloitteesta nopeutta on laskettu 80 km:iin tunnissa, aikaisemmin kesäsikana nopeus ko. tieosuudella oli 100 km tunnissa, tiellä on riittävä piennar, lisäksi oppilaan kulkema matka on erittäin lyhyt."
....
Lisäksi kunta lausuu seuraavaa:
Vanhempien vetoomusta siihen, että joskus on samasta
kiinteistöstä ala-asteikäiset lapset aamuisin noudettu taksilla ja iltapäivällä palautettu kotiin, ei voida ottaa huomioon tämän asian käsittelyssä,
sillä tiedossa ei ole ketä nämä lapset ovat olleet ja millä perusteilla heille taksikyyti on järjestetty ja onko taksikyyti ollut kunnan kustantama."
- Kittilän kunta, kunnanhallitus: 433§ 30.6.2008-


"Kaupunki antaa kuljetuksen suorittajalle allekirjoitetun kuljetettavien luettelon, jossa on merkintä kuljetettavista, kouluasteesta ja -muodosta. Luettelon tulee olla kuljetusautossa kunkin lukuvuoden syyskuun 15. päivästä lukien. Perusopetuslain tarkoittamissa oppilaskuljetuksissa oppilaskuljetusluettelo on ainut virallinen luettelo, joka kattaa vastuun."
- Kauhajoen kaupungin koulukuljetusstrategia-

Koululiitu-ohjelman esitteessä/ohjeessa sanottua:

"suurimman painoarvon arvioinnissa saavat teiden liikennemäärät ja nopeusrajoitukset, . Esimerkiksi valaistuksen puuttuminen ei yksinään tee tiestä vaarallista."

eli tuosta voidaan vetää johtopäätös myös siihen suuntaan , että valaistus ei tee tiestä välttämättä turvallistakaan.

Niin puhutaan lapsesta joka on syntynyt 2000, ja Kittilän kunnan käsitys on se että ko. tie on turvallinen myös esikoululaisen ylittää ja kulkea yksin.

EDIT:
Näin Etelä-Suomen lääninhallitus toteaa:Koulukuljetukset


Perusopetuslaki ja koulukuljetukset

Pääsääntö oppilaan oikeudesta saada koulukuljetus tai kuljettamis- ja saattoavustus on perusopetuslain (myöh. PL) 32 §:ssä, jonka mukaan perusopetuksen ja lisäopetuksen viittä kilometriä pidempi matka oikeuttaa maksuttomaan kuljetukseen tai avustukseen.

Mutta, jos viittä kilometriä lyhyempi koulumatka kuitenkin muodostuu oppilaan ikä tai muut olosuhteet huomioon ottaen oppilaalle liian vaikeaksi, rasittavaksi tai vaaralliseksi, maksuttomaan koulukuljetukseen voi tulla oikeus. Oppilaan ikä suhteutetaan matkareittiin, matkan kuntoon, luonnon olosuhteisiin ym. vastaaviin tekijöihin. Koulumatkan vaarallinen osuus, joka oikeuttaa maksuttomaan koulukuljetukseen tai saattamiseen, voi olla vaikka 100 metriä tai vaarallisen tien ylitys. Oppilaan koulukuljetusta ei ole välttämätöntä järjestää koko matkan pituudelta, vaan koulumatkaan voi sisältyä oppilaan itse kulkeman matkan osa. Koulukuljetuksen vaihtoehtona on avustus, joka maksetaan oppilasta kuljettavalle tai saattavalle henkilölle.

Kunta tekee itsenäisesti päätökset koulukuljetuksia koskevista periaatteista. Johtosäännössä määritellään päätösvallan käyttäjät jne.

Kunnan tulee tarkistaa koulukuljetusperiaatteet riittävän usein, jotta oppilaiden oikeusturvan kannalta yhdenvertainen kohtelu turvataan. Kunnan tai koulun kuljetusstrategiassa (joka voi olla myös osa laajempaa kokonaisuutta (joukkoliikenne), tai -periaatteissa määritellään mm.:
- kuljetusreitit
- kuljetusperusteet/kuljetusoppilaat
- kuljetettavien matkojen pituudet ja koulumatkan mittauksen määrittely
(monissa kunnissa perusopetuslain 32 §:stä poiketen koulukuljetusten järjestämisen raja esiopetuksessa ja 1.–2. luokilla on kolmen kilometrin ylittäminen)
- kuljetusten turvallisuus/vaarallisuus ja sen määrittelyn perusteet

Yksittäisen oppilaan koulumatkaan voi liittyä monia erilaisia näkemyksiä, joten hyvin harkitut perustelut on tärkeä kirjata. Mikäli asiantuntijatahojen käsitykset koulumatkan vaarallisuudesta poikkeavat toisistaan, tulisi asia ratkaista oppilaan edun mukaisesti.

Koulumatkan turvallisuuskriteereitä

Lähteenä toimii Liikenneturvan lehti; Liikennevilkku 1/2007, s.20

Koulumatkan turvallisuuskriteerejä
Tiepiireillä ja joissain kunnissa on käytössä
tietokoneavusteinen ohjelma reitin
vaarallisuuden arviointiin. Periaatteessa
matkan vaarallisuuden arviointi
ei ole kovin vaikeata. Tosin aina löytyy
rajatapauksia.
Yleisimpiä liikenneturvallisuuskriteereitä
ovat:
-Vallitseva nopeusrajoitus, 80 -100
km/h on vaarallinen,30-40 km/h turvallinen.
*Meillä 80km/h, ja 40m päästä alkaa 100km/h

-Onko koulureitillä käytettävissä kevyen
liikenteen väylä, kapea piennar on
vaarallinen
*Meillä piennar on kapea, talvella olematon

-Teiden ylitysten määrä koulureitillä.
*Meillä vain yksi ylitys aamuisin, mutta sekin on vaarallinen.

-Sellainen koulutie on vaarallinen, jossa
on paljon ajoratojen ylityksiä ilman
keskikorokkeita, korotettuja suojateitä
tai muita hidasteita.
*Meillä ylitetään vilkasliikenteinen kantatie, ei suojateitä , ei korokkeita, ei mitään.

-Liikenteen määrä, jos lapsi joutuu
kulkemaan pientareella ja ylittämään
teitä.
* Keskivuorokausi liikenne on n. 2900 ajoneuvoa joista 175 on raskaita.

-Raskaan liikenteen osuus, jos oppilas
joutuu kulkemaan pientareella.
*175 ajoneuvoa/vrk, Levillä rakennetaan joten on todella vilkas liikenne aamusta.

-Reitin valaistus, noin 60 prosenttia
koulumatkoista tehdään pimeällä ja
usein liukkaalla kelillä.
*No katuvalot kyllä löytyy, mutta niistä ei sen suurempaa hyötyä ole muuta kuin että porot , oravat, ketut ja jänikset näkevät kulkea pitempään.

Kun arvioidaan koulumatkan vaarallisuutta,
niin reitin pituudella ei ole merkitystä,
jos siellä on jokin todella vaarallinen
seikka lapselle.
*Aamen tämän lauseen minäkin allekir joitan. Ja myös muidenkin lasten osilta.

Oletko tietoinen?

Monet lääninhallitukset ovat tehneet alueensa kunnista ja niiden tiestöstä koululiitu-selvityksen.

Kannattaa katsoa oman lääninhallituksen sivuilta. Tai googlettaa esim. hakusanoilla, oman kunnan nimi, koululiitu.

Esimerkikisi : Limingan kunta löytyy ja heillä on myös hyvin selkeä selitys koulukuljetuksen saamisen säännöistä.

Lääninhallitukset, joissa tämä on tehty:
Länsi-Suomen lääninhallitus
Oulun lääninhallitus
Etelä-Suomen lääninhallitus
Itä-Suomen läänin hallitus
Lapin lääninhallitus; olisikohan jo aika tehdä kartoitus kaikista kunnista!?
Ja jos on tehty... miksi se on niin hankalasti löydettävissä?