Koulukuljetuksesta , sallitusta matkustajamääristä ja turvavyön käytöstä.

Jälleen löytyi mielenkiintoista tekstiä.. lähteenä onnettomuustutkinta.

Sallittu matkustajamäärä, turvavyöt ja niiden käyttö koululaiskuljetuksessa käytettävässä henkilöautossa
Liikenne- ja viestintäministeriön asetus Koulu- ja päivähoitokuljetusten kuormituksesta ja turvallisuusjärjestelystä
määrittää 2 §:ssä että henkilöautossa voidaan kuljettajan lisäksi kuljettaa enintään
rekisteriin merkityn istumapaikkaluvun mukainen määrä matkustajia. Jos auto on varustettu koulukuljetuskäyttöön
tarkoitetuilla lisäturvavöillä, saa matkustajien määrä yhdellä istuimella tai istuinrivillä olla asetuksen määrittämällä tavalla suurempi.

Ajoneuvohallintakeskus on antanut ohjeen 12.10.2007 Nro 1746/208/2007 Lisäturvavöiden hyväksyminen koululaiskuljetuksessa käytettävään henkilöautoon. Ohjeessa kerrotaan, millaisilla edellytyksillä koululaiskuljetuksissa käytettävien henkilöautojen lisäpaikoille tarkoitettuja turvavöitä (lisäturvavyöt)
voidaan hyväksyä rekisteröinti- tai muutoskatsastuksessa.

Koulukuljetuskäyttöön hyväksytyin lisäturvavöin varustetussa kuljettajalle ja kahdeksalle matkustajalle rekisteröidyssä henkilöautossa saa kullakin vähintään 70 senttimetrin levyisellä istumapaikalla,kuljettajan viereistä paikkaa lukuun ottamatta, kuljettaa kahta siihen sopivaa matkustajaa. Matkustajien kokonaismäärä saa tällöin olla 13, jos kaikki matkustajat ovat lukuvuoden alkaessa alle 13-vuotiaita, ja muutoin 12.

Henkilöauton takimmaisen istuinrivin käyttö koulu- ja päivähoitokuljetuksiin on kielletty, jos istuimet on asennettu selkä menosuuntaan. Tätä käyttökieltoa sovelletaan 1.3.2007 ja sen jälkeen käyttöön otettuihin autoihin.

Koulukuljetuksessa matkustavan on käytettävä istuinpaikalle asennettua turvavyötä ja kuljettaja on vastuussa alle 15-vuotiaiden lasten turvavyön käytöstä, jos lapsen holhooja tai huoltaja ei matkusta mukana.

Päivähoitoonkin tulossa muutoksia

Sosiaali-ja terveysministeriön sivuilta löytyi mielenkiintoista sinäsä; Osa-aikaisesta hoidosta on päästävä välittömästi kokopäiväiseen hoitoon jos tilanne perheessä muuttuu, työllistymisen, opiskelun tai koulutuksen johdosta. Hyvä tietää.

APIP-toiminta

Kuinka teidän kunnissanne on hoidettu tiedottaminen 1-2 lk:n oppilaiden aamupäivä/iltapäivätoiminnassa?

Nyt syksyllä on taas toiminta alkamassa ja ainoa minkä tiedon me olemme saaneet on koululautakunnan päätös 39§/ 5.6.08. Varsin selkeä ja elämää helpottava päätös vai mitä olette mieltä?

Aamupäivätoiminta Kittilän kunnan koulutoimessa.
Koulultk 39§

Kittilän kunnassa on järjestetty jo usean lukuvuoden ajan koululaisille suunnattua
iltapäivätoimintaa. Iltapäivätoiminnan ohjaajina Kittilän kunnan koululla
ovat henkilökohtaiset koulunkäyntiavustajat tai kouluavustajat. Iltapäivätoiminnan
aloittamiseksi kouluilla on vaadittu koululautakunnan päätöksen
mukaan vähintään viisi oppilasta, jotka tarvitsevat kokoaikaista iltapäivätoimintaa
jokaisena koulupäivänä. Kouluilla on toteutettu lakisääteistä 1 - 2 luokkalaisille
suunnattua iltapäivätoimintaa ja erillisrahoitteista 3 - 6 luokkalaisille
suunnattua toimintaa.
Koululaisille suunnattua aamupäivätoimintaa ei ole Kittilän kunnan alueella
ollut vähäistä kysynnästä johtuen. Lukuvuodelle 2008 – 2009 on tullut 9 hakemusta
aamupäivätoimintaan kirkonkylälle ja kaksi hakemusta Sirkkaan.
Koululautakunnan päätöksen mukaan iltapäivätoiminnan aloittamiseksi on
vaadittu kouluilla vähintään viisi oppilasta, jotka tarvitsevat iltapäivätoimintaa
joka päivä. Samaa päätöstä voidaan soveltaa aamupäivätoimintaan.

Vs. sivistystoimenjohtaja:
Koululautakunta päättää ilmoittaa koululaisten aamupäivätoimintaa hakeneille,
että Kittilän kunnan koulutoimi järjestää lukuvuonna 2008–2009 1 - 2
luokkalaisille suunnattua aamupäivätoimintaa kirkonkylällä, jos syksyllä 2008
säännöllisen aamupäivätoiminnan aloittaa vähintään viisi koululaista. Muilla
kouluilla aamupäivätoimintaa ei aloiteta ilmoittautuneiden vähäisen määrän
vuoksi.
Päätös:
Ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.


- Ei mitään tietoa koska alkaa??, ei kellonaikoja??.. ei kovin suunnitelmallista.

Muuten opetushallituksella on selkeä opas ap/ip-toiminnan järjestäjille. Ja asialle on .oma sivustokin


Muutamia mielenkiintoisia lain kohtia:
Laki
perusopetuslain 48 b ja 48 f §:n muuttamisesta
Laki
perusopetuslain muuttamisesta

Perusopetuslaki 21.8.1998/628


48 b § (19.12.2003/1136)
Järjestäminen ja laajuus
Kunta voi järjestää ja hankkia tämän lain mukaista aamu- ja iltapäivätoimintaa. Jos kunta järjestää tai hankkii tämän lain mukaista aamu- ja iltapäivätoimintaa, tulee sitä tarjota kunnassa toimivien koulujen ensimmäisen ja toisen vuosiluokan oppilaille sekä muiden vuosiluokkien osalta 17 §:n 2 momentissa tarkoitetuille oppilaille kunnan päättämässä laajuudessa.

Aamu- ja iltapäivätoimintaan tulee hakea kunnan edellyttämällä tavalla. Kunnan tulee etukäteen ilmoittaa aamu- ja iltapäivätoiminnan järjestämispaikoista, toiminnan alkamis- ja päättymisajankohdasta sekä siitä, miten sen järjestämään tai hankkimaan aamu- ja iltapäivätoimintaan haetaan. Otettaessa lapsia aamu- ja iltapäivätoimintaan heihin on sovellettava yhdenvertaisia valintaperusteita


Kunta voi järjestää aamu- ja iltapäivätoimintaa itse tai yhdessä muiden kuntien kanssa taikka hankkia palvelut muulta julkiselta tai yksityiseltä palvelujen tuottajalta. Kunta voi myös hankkia palvelut antamalla tähän tarkoitukseen avustusta palvelujen tuottajalle. Toimintaa järjestettäessä tulee ottaa huomioon eri kieliryhmien tarpeet. Kunta vastaa siitä, että sen hankkimat palvelut järjestetään tämän lain mukaisesti. Aamu- ja iltapäivätoimintaa järjestettäessä tulee ottaa huomioon, että niillä toimintaan osallistuvilla lapsilla, joilla on 32 §:n mukainen oikeus koulumatkaetuun, on mahdollisuus käyttää tätä etuutta.

Aamu- ja iltapäivätoimintaa tulee tarjota joko 570 tuntia tai 760 tuntia koulun työvuoden aikana kullekin toimintaan osallistuvalle lapselle. Toimintaan osallistuminen on lapselle vapaaehtoista. Toimintaa voidaan järjestää koulun työvuoden aikana arkipäivisin pääsääntöisesti kello 7.00–17.00 välisenä aikana. Toimintaa suunniteltaessa tulee olla yhteistyössä kotien ja toiminnan järjestäjien kanssa. Kunnan tulee hyväksyä tässä laissa tarkoitettua aamu- ja iltapäivätoimintaa varten toimintasuunnitelma. Valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä toimintasuunnitelman sisällöstä. (8.12.2006/1081)

EDIT: Tänään 11.8.08 tuli postissa kopio ap/ip-toimintaan hyväksymisestä ( päivätty 12.6.) ja 26.3.09 koululautakunnan päätöksestä. Ongelma vain on siinä, että toimintaan piti ilmoittautua 17.3.08 mennessä. Eli lautakunta toimii hieman jälkijättöisesti.

Ja edelliseen viitaten..

- Missä on Kittilän kunnan koulukuljetus strategia, muualla kuin viranhaltian pöytälaatikossa??

- Koska ns. kunnan kartoittamat koululaisille vaaralliset tieosuudet saadaa julkiseksi?

- Jos kunnanhallitus ja koululautakunta vetoavat Koululiitu-ohjelmaan, miksi ei tien suuntaisia ja ylittämisen pistelukuja saada meidän kohdalta julkisiksi?

- Monet koululautakunnat pyytävät poliisiviranomaisen lausuntoja myös tien turvallisuudesta, onko meidän kohdalla näin tehty?

-Miksi viranhaltia ei neuvottele huoltajien kanssa, tai kerro heille vaihtoehtoja? Mielummin viranhaltija on yhteydessä kolmanteen osapuoleen ja pyytää heitä esim. esittämään huoltajille lääkärintodistuksen toimittamista.




"KITTILÄN KUNTA
Koululautakunta 5.6.2008
OPPILASKULJETUKSIA KOSKEVAT PERUSTEET

Koulultk.51 § Kittilän koulutoimessa on valmisteltu oppilaskuljetuksia koskevat
perusteet koskien perusopetusta 0 – 9 lk.

Oppilaskuljetuksia koskevien perusteiden luonnos on toimitettu koululautakunnan
jäsenille, kuljetustyöryhmän jäsenille, koulujen johtajille,
OAJ:n Kittilän paikallisyhdistys ry:n puheenjohtajalle, JUKO:n
pääluottamusmiehelle.

Oppilaskuljetuksia koskevat perustelut liitteenä.

Vs. sivistystoimenjohtaja:
Koululautakunta hyväksyy Kittilän kunnan oppilaskuljetuksia koskevat
perusteet, perusopetus 0 – 9 lk.

Päätös:
Ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti."

Miten Loimaalaisen lapsen käsityskyky nopeuksista eroaa Kittiläläiseen??

Ja vastaushan on löydettävissä pöytäkirjoista;

""Lasten liikenteessä selviytymistä tutkittaessa on todettu, että
vasta yli 12-vuotias lapsi kykenee arvioimaan liikenneympäristön
aikuisten tavalla. Pienemmillä lapsilla on erityisesti vaikeuksia
ajoneuvojen nopeuksien ja etäisyyksien arvioimisessa. Poliisilaitoksen
käsityksen mukaan kyseistä koulutietä voidaan pitää vaarallisena
koulutienä erityisesti nuorempien oppilaiden osalta.""
- Loimaan kaupunki; koululautakunta : KOULA § 51 3.6.08-

"Valituksessa kysymyksessä olevan liittymän kohdalla on hyvä näkyväisyys,yli 470 m molempiin suuntiin, lisäksi tieosuudella on valaistus.
Kittilän kunnan aloitteesta nopeutta on laskettu 80 km:iin tunnissa, aikaisemmin kesäsikana nopeus ko. tieosuudella oli 100 km tunnissa, tiellä on riittävä piennar, lisäksi oppilaan kulkema matka on erittäin lyhyt."
....
Lisäksi kunta lausuu seuraavaa:
Vanhempien vetoomusta siihen, että joskus on samasta
kiinteistöstä ala-asteikäiset lapset aamuisin noudettu taksilla ja iltapäivällä palautettu kotiin, ei voida ottaa huomioon tämän asian käsittelyssä,
sillä tiedossa ei ole ketä nämä lapset ovat olleet ja millä perusteilla heille taksikyyti on järjestetty ja onko taksikyyti ollut kunnan kustantama."
- Kittilän kunta, kunnanhallitus: 433§ 30.6.2008-


"Kaupunki antaa kuljetuksen suorittajalle allekirjoitetun kuljetettavien luettelon, jossa on merkintä kuljetettavista, kouluasteesta ja -muodosta. Luettelon tulee olla kuljetusautossa kunkin lukuvuoden syyskuun 15. päivästä lukien. Perusopetuslain tarkoittamissa oppilaskuljetuksissa oppilaskuljetusluettelo on ainut virallinen luettelo, joka kattaa vastuun."
- Kauhajoen kaupungin koulukuljetusstrategia-

Koululiitu-ohjelman esitteessä/ohjeessa sanottua:

"suurimman painoarvon arvioinnissa saavat teiden liikennemäärät ja nopeusrajoitukset, . Esimerkiksi valaistuksen puuttuminen ei yksinään tee tiestä vaarallista."

eli tuosta voidaan vetää johtopäätös myös siihen suuntaan , että valaistus ei tee tiestä välttämättä turvallistakaan.

Niin puhutaan lapsesta joka on syntynyt 2000, ja Kittilän kunnan käsitys on se että ko. tie on turvallinen myös esikoululaisen ylittää ja kulkea yksin.

EDIT:
Näin Etelä-Suomen lääninhallitus toteaa:Koulukuljetukset


Perusopetuslaki ja koulukuljetukset

Pääsääntö oppilaan oikeudesta saada koulukuljetus tai kuljettamis- ja saattoavustus on perusopetuslain (myöh. PL) 32 §:ssä, jonka mukaan perusopetuksen ja lisäopetuksen viittä kilometriä pidempi matka oikeuttaa maksuttomaan kuljetukseen tai avustukseen.

Mutta, jos viittä kilometriä lyhyempi koulumatka kuitenkin muodostuu oppilaan ikä tai muut olosuhteet huomioon ottaen oppilaalle liian vaikeaksi, rasittavaksi tai vaaralliseksi, maksuttomaan koulukuljetukseen voi tulla oikeus. Oppilaan ikä suhteutetaan matkareittiin, matkan kuntoon, luonnon olosuhteisiin ym. vastaaviin tekijöihin. Koulumatkan vaarallinen osuus, joka oikeuttaa maksuttomaan koulukuljetukseen tai saattamiseen, voi olla vaikka 100 metriä tai vaarallisen tien ylitys. Oppilaan koulukuljetusta ei ole välttämätöntä järjestää koko matkan pituudelta, vaan koulumatkaan voi sisältyä oppilaan itse kulkeman matkan osa. Koulukuljetuksen vaihtoehtona on avustus, joka maksetaan oppilasta kuljettavalle tai saattavalle henkilölle.

Kunta tekee itsenäisesti päätökset koulukuljetuksia koskevista periaatteista. Johtosäännössä määritellään päätösvallan käyttäjät jne.

Kunnan tulee tarkistaa koulukuljetusperiaatteet riittävän usein, jotta oppilaiden oikeusturvan kannalta yhdenvertainen kohtelu turvataan. Kunnan tai koulun kuljetusstrategiassa (joka voi olla myös osa laajempaa kokonaisuutta (joukkoliikenne), tai -periaatteissa määritellään mm.:
- kuljetusreitit
- kuljetusperusteet/kuljetusoppilaat
- kuljetettavien matkojen pituudet ja koulumatkan mittauksen määrittely
(monissa kunnissa perusopetuslain 32 §:stä poiketen koulukuljetusten järjestämisen raja esiopetuksessa ja 1.–2. luokilla on kolmen kilometrin ylittäminen)
- kuljetusten turvallisuus/vaarallisuus ja sen määrittelyn perusteet

Yksittäisen oppilaan koulumatkaan voi liittyä monia erilaisia näkemyksiä, joten hyvin harkitut perustelut on tärkeä kirjata. Mikäli asiantuntijatahojen käsitykset koulumatkan vaarallisuudesta poikkeavat toisistaan, tulisi asia ratkaista oppilaan edun mukaisesti.

Kuvia kesältä

Markkinatunnelmaa

Vanhan Särestön veneitä

Vanha Särestö juhannusviikolta

Koulumatkan turvallisuuskriteereitä

Lähteenä toimii Liikenneturvan lehti; Liikennevilkku 1/2007, s.20

Koulumatkan turvallisuuskriteerejä
Tiepiireillä ja joissain kunnissa on käytössä
tietokoneavusteinen ohjelma reitin
vaarallisuuden arviointiin. Periaatteessa
matkan vaarallisuuden arviointi
ei ole kovin vaikeata. Tosin aina löytyy
rajatapauksia.
Yleisimpiä liikenneturvallisuuskriteereitä
ovat:
-Vallitseva nopeusrajoitus, 80 -100
km/h on vaarallinen,30-40 km/h turvallinen.
*Meillä 80km/h, ja 40m päästä alkaa 100km/h

-Onko koulureitillä käytettävissä kevyen
liikenteen väylä, kapea piennar on
vaarallinen
*Meillä piennar on kapea, talvella olematon

-Teiden ylitysten määrä koulureitillä.
*Meillä vain yksi ylitys aamuisin, mutta sekin on vaarallinen.

-Sellainen koulutie on vaarallinen, jossa
on paljon ajoratojen ylityksiä ilman
keskikorokkeita, korotettuja suojateitä
tai muita hidasteita.
*Meillä ylitetään vilkasliikenteinen kantatie, ei suojateitä , ei korokkeita, ei mitään.

-Liikenteen määrä, jos lapsi joutuu
kulkemaan pientareella ja ylittämään
teitä.
* Keskivuorokausi liikenne on n. 2900 ajoneuvoa joista 175 on raskaita.

-Raskaan liikenteen osuus, jos oppilas
joutuu kulkemaan pientareella.
*175 ajoneuvoa/vrk, Levillä rakennetaan joten on todella vilkas liikenne aamusta.

-Reitin valaistus, noin 60 prosenttia
koulumatkoista tehdään pimeällä ja
usein liukkaalla kelillä.
*No katuvalot kyllä löytyy, mutta niistä ei sen suurempaa hyötyä ole muuta kuin että porot , oravat, ketut ja jänikset näkevät kulkea pitempään.

Kun arvioidaan koulumatkan vaarallisuutta,
niin reitin pituudella ei ole merkitystä,
jos siellä on jokin todella vaarallinen
seikka lapselle.
*Aamen tämän lauseen minäkin allekir joitan. Ja myös muidenkin lasten osilta.

Mihin menet Lapeco??

Mitä seurasin tiedotustilaisuutta Kittilässä ja olen lukenut muualla kirjoitettuja mielipidekirjoituksia, jää jäljelle kysymys: Tiedättekö te mitä te olette tekemässä, Lapeco??



Malli, jolla olette alkaneet toimia tulee suosimaan jätteen tuottamista, ei kierrättämistä. Raha on se , joka opettaa, ei tasamaksut kaikille. Onhan se oikeudenmukaista , että kulut jaetaan kaikille, mutta se myös passivoi ihmisiä , jos hyöty kierrättämisestä ei näy omassa kukkarossa.



Onni ja autuus tuntuu olevan jäteasemalta lähtevä konttirekka, joita lähtee pari viikossa/ jäteasema, kohti Tornion Riuttajängän Jäkälää. Kumipyörillä kulkeva jäte tulee kalliiksi, varsinkin kun polttoaineen hinnat ovat nousussa.



Tyhjennyskertoja pitää saada 4-8 vk:n välein , vaikka tyhjennettävää ei olisi. Muutenkin perustellaan, että on suunniteltava ajoreitit, ja että on hankala seurata kuinka monta kertaa astia on tyhjennetty.



Hei haloo, oletteko kuulleet ammattinimikkeestä ajojärjestelijä ? Tämän laajuisella alueella toimivan yrityksen epäilisin tarvitsevan sellaisen. Samalla voisi ottaa käyttöön viivakoodiin pohjautuvan kuittausjärjestelmän, jonka avulla jokainen kuntayhtymän alueella oleva tyhjennettävä roska-astia tunnistettaisiin. Tulisi niin yritykselle mustaa valkoisella, kuin myös kuluttajalle . Ja tuohon tilattavaan tyhjennykseen.. sen voisi tilata tekstiviestillä vaikka siten että viesti on oltava edellisen viikon torstaina ajojärjestelijällä, joka sitten pe/ma laatisi loppuviikon ajolinjat. Ja kenellä kännykkää tai nettiä ei ole, voisi tilata sen lankapuhelimella.

Nyt Lapin Kansassa uutisoitiin mahdollista energiajakeen ajamista Kiirunaan.. Hyvä ajatus, kannatettava, mutta miten he onnistuvat sen toteuttamaan? Muutenkin paperiversiossa luvattiin kymmenen hyvää ja kaksitoista kaunista.. jopa sitä että kaikki kierrätettävä kierrätetään.. Ei niin puhuttu tiedotustilaisuudessa. Vedottiin vähäiseen määrään ja kannattamattomuuteen.

Eräänä päivänä katselin meidän tuottamaamme jätettä , jos kompostoitava jäte otetaan erilleen, valtaosa tuottamastamme jätteestä 90% on energiajätettä.

Nyt olisi tilaisuus kasvattaa lapset kierrättäjiksi, eli valistusta ja toimintaa päivähoitoon ja ala-asteelle, sieltä se varmasti juurtuu, ja esimerkki tarttuu myös vanhempiinkin.

Itse ole oppini saanut kotoa, ja kierrättäisin vielä enemmän jos vain Lapeco antaisi mahdollisuuden.

Oletko tietoinen?

Monet lääninhallitukset ovat tehneet alueensa kunnista ja niiden tiestöstä koululiitu-selvityksen.

Kannattaa katsoa oman lääninhallituksen sivuilta. Tai googlettaa esim. hakusanoilla, oman kunnan nimi, koululiitu.

Esimerkikisi : Limingan kunta löytyy ja heillä on myös hyvin selkeä selitys koulukuljetuksen saamisen säännöistä.

Lääninhallitukset, joissa tämä on tehty:
Länsi-Suomen lääninhallitus
Oulun lääninhallitus
Etelä-Suomen lääninhallitus
Itä-Suomen läänin hallitus
Lapin lääninhallitus; olisikohan jo aika tehdä kartoitus kaikista kunnista!?
Ja jos on tehty... miksi se on niin hankalasti löydettävissä?

Sylttytehdas löytyi

Vai pitäsikö sanoa että kunta on saatu housut kintuissa kiinni.!

Kittilän kunnanhallitus 7.12.05 583§
"
Pekkalan Tunturilinjat on lähettänyt kunnalle kirjeen, jossa yhtiö esittää
muutosta Kurjennivantien aamukuljetuksiin.

Tällä hetkellä toimitaan siten, että Leviltä tuleva auto on poikennut Kurjennivantien
kautta. Viime sopimuskaudella Tunturilinjat on ostanut palvelun
alihankkijoilta. Koska poikkeama on aikaa vievä, on yhtiö esittänyt, että Sätkänästä
ja Kurjennivantieltä tulevat oppilaat kulkisivat Levin työmatkaliikenteen
paluukuljetuksessa.

Reittiä ajaa Kari Junnola.

Koska kuljetusmatka on lyhyt ja oppilaita on vähän, ei liikennöinti pelkkien
lipputulojen varassa ole Junnolalle kannattavaa.
Käydyissä neuvotteluissa Junnola on ilmoittanut, että hän voisi ajaa reitin,
jos hän saisi siitä korvauksena 12,50 €.

Iltapäivällä samaa ongelmaa ei ole, sillä oppilaat jätetään päätien varressa
olevalle pysäkille, josta oppilaat kävelevät kotiinsa. Kävelymatka ei ole kohtuuton,
mutta aamulla näin ei kuitenkaan voida menetellä. Kantatie on vilkkaasti
liikennöity eikä tiellä ole katuvaloja eikä oikealla puolella olevaa bussipysäkkiä.

Kunnanhallituksen asettama kuljetustyöryhmä on kokouksessaan 21.11.2005."

Huomautan vain, että tuo ns. puuttuva linja-autopysäkki on ollut aiemmin kuin meidän kohtamme pysäkit.. ja ne on tehty muistaakseni vuonna 1997.

Ja tässä näemme kuinka lyhyt muisti , varsinkin poliittinen sellainen on.

Kittilän kunnanhallitus 30.6.08 433§

"Vielä Kittilän kunnan valituksen perusteluissa todetaan, että Kittilän kunnan
koululautakunta on käynyt tutustumassa 21.4.2008 ko. kantatien kohtaan ja on
sitä mieltä, että tien voi ylittää ja piennarta pitkin voi kulkea turvallisesti , kun
lapselle opetetaan turvallista liikkumista liikenteessä. Kodin puolella oleva linja-
autopysäkki, jolle koululainen jää palatessaan koulusta on tien kävelysuuntaan
nähden vasemmalla puolella, joten se on jalankulkijalle turvallisempi
puoli. Linja-autopysäkin alun ja kotiliittymän väli on vain 5 m."


Ja molemmissa puhutaan samasta kantatiestä 79 ja sen ylittämisestä aamuisin, ja näillä kahdella pisteellä on eroa n. 1,5km.

Tähän ei taida kannattaa omaa kuntaa pyytää mukaan..

Törmäsimpä tällaiseen kampanjaan, joka sinällänsä varmasti on hyvä ja jopa toimiva. Osin tässä mennään ehkä siihen "sponsori" meininkiin, kun yhteiskunnalla ei enää tunnu olevan varaa tarjota peruspalveluita niin laajasti kuin laissa edellytetään.

Pienestä kii.